Sigrid Fridman
Sigrid Carolina Sofia Fridman (23. marraskuuta 1879 Haaparanta − 8. tammikuuta 1963 Tukholma) oli ruotsalainen kuvanveistäjä ja runoilija. [1]
Elämänvaiheita
muokkaaFridman kouluttautui aluksi lääkintävoimistelijaksi. Hän kiinnostui taiteesta noin kolmekymmentävuotiaana. Hän asui tuolloin Lontoossa ja alkoi ottaa tunteja kuvanveistossa. Hän päätti ryhtyä kokopäiväiseksi taiteilijaksi ja opiskeli Pariisissa Academie De la Grande Chaumieressa vuosina 1912- 1916. Hänen opettajansa oli Antoine Bourdelle.[2] [3]
Kotimaahansa palattuaan Fridman asettui Göteborgiin. Siellä hän toteutti koristeveistoksia ja hänen ensimmäiset suuret teoksensa olivat "Havshästen" ja "Valrossen", jotka ovat vakuutusyhtiö Atlantican toimitalossa. Hän veisti ne mustasta graniitista kuten myös Luonnontieteellisen museon pihan suihkulähteen veistoksen. Hänen runokokoelmansa Vingslag ilmestyi vuonna 1912. 1920- 1930- luvuilla Fridman teki useita opintomatkoja Italiaan, Saksaan, Kreikkaan, Portugaliin ja Espanjaan. [4] [5]
1920-luvulla Fridman muutti Tukholmaan, missä hän teki Fredrika Bremerin patsaan pronssista ja samasta materiaalista myös ensimmäisen monumentaaliteoksensa Kentauri. Tukholman observatoriokukkulalla oleva teos paljastettiin vuonna 1939. Se oli valmistunut jo vuonna 1930, mutta kriitikko Gustaf Näsström oli antanut siitä murskaavan arvionsa. Kriitikon mukaan pitäisi olla kuudes aisti, jotta siitä löytyisi jotain kaunista. [3] [2]
Fridman ei solminut avioliittoa. Hän kuului naisälykköjen ryhmään jossa vaikuttivat Sigrid Leijonhufvud, Lydia Wahlström ja kirjallisuuskriitikko Klara Johansson. Kun Fridman teki Johanssonista muotokuvaa, syttyi naisten välille rakkaus. Tämä johti naisten välillä 24 vuotta kestäneeseen suhteeseen, jossa kumpikaan ei eronnut aikaisemmasta kumppanistaan. Johanssoinin kumppani oli toimittaja Ellen Kleman ja Fidmaninin voimistelun opettaja Ragnhild Barkman. [5] [2]
Pariskunnat liikkuivat muiden lesbotaiteilijoiden seurassa, joihin kuului muun muassa kuvanveistäjä Sigrid Blomberg, jonka huvilalla vietettiin kesiä. Testamenttinsa määräyksen mukaan Fridmanin omaisuus tuli jakaa Ruotsin taideakatemian naispuolisille kuvanveistäjäopiskelijoille stipendeinä. [6]
Viitteet
muokkaa- ↑ https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=14472
- ↑ a b c http://www.skbl.se/en/article/SigridFridman
- ↑ a b https://web.archive.org/web/20170225013925/https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=14472
- ↑ http://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=14472
- ↑ a b http://www.signaturer.se/Sverige/SigridFridman.htm
- ↑ https://www.skbl.se/en/article/SigridFridman