Siglo de Oro

Espanjan taiteen kultakausi

Siglo de Oro (Kultainen vuosisata) tarkoittaa Espanjan taiteiden ja tieteiden kultakautta 1500-luvun taitteesta 1600-luvun puoliväliin. Aikakausi kattaa siirtymävaiheen renessanssista barokkiin ja Espanjan imperiumin huippuvaiheen. Sen alkamisvuodeksi on toisinaan määritelty 1492, jolloin ilmestyi Antonio de Nebrijan teos Gramática del Castellano, toisinaan taas 1547, jolloin syntyi Miguel de Cervantes Saavedra. Päättymisvuodeksi mainitaan 1645, jolloin kuoli Francisco de Quevedo, tai 1681, joka on Pedro Calderón de la Barcan kuolinvuosi.[1]

Niños comiendo uvas y melón ("Pojat syömässä viinirypäleitä ja melonia"), Bartolomé Esteban Murillo, noin 1650, öljymaalaus

Kultaisen vuosisadan keskuksia olivat Sevilla, Madrid, Toledo, Valencia, Valladolid ja Zaragoza.[2]

Espanjaa hallitsi kultaisen vuosisadan aikana Habsburgin suku, jonka valtakauden alussa Espanjan imperiumi laajeni ja kukoisti. Suvun viimeisten kuninkaiden aikana sodat alkoivat murentaa imperiumia.[1]

Termin Siglo de Oro kehitti Luis José Velázques. Ensimmäisen kerran se mainitaan hänen tutkimuksessaan Orígenes de la poesía castellana, joka julkaistiin 1754.[2]

Aikakauden huomattavia taiteilijoitaMuokkaa

Kultaisen vuosisadan merkittäviä kirjailijoita olivat muun muassa Miguel de Cervantes, Antonio de Guevara, Mateo Alemán ja Lope de Vega.[3][2]

Merkittäviä säveltäjiä olivat muun muassa Cristóbal de Morales, Tomás Luis de Victoria ja Antonio de Cabezón.[4][5][6]

Merkittäviä taidemaalareita olivat muun muassa El Greco, Diego Velázquez ja Bartolomé Esteban Murillo.[7][8][9]

Kultaisen vuosisadan huomattavimpia arkkitehteja oli Juan de Herrera, jonka merkittävin työ on Real Monasterio de San Lorenzo de El Escorial.[10]

LähteetMuokkaa

  1. a b Siglo de Oro español Enciclopediadehistoria.com. Enciclopedia de Historia. Viitattu 11.4.2021. (espanjaksi)
  2. a b c Definición y características : siglo de oro ArteHistoria. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  3. La literatura del Siglo de Oro ArteHistoria. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  4. Cristóbal de Morales Renessanssimusiikkijuhlat.fi. 5.1.2015. Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 12.5.2021. (suomeksi)
  5. Tomás Luis de Victoria Britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  6. Miguel Bernal Ripoll: Antonio de Cabezón Dbe.rah.es. 2018. Real Academia de la Historia. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  7. El Greco Todocuadros.es. Todo Cuadros. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  8. Diego Velázquez Todocuadros.es. Todo Cuadros. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  9. Bartolomé Esteban Murillo Todocuadros.es. Todo Cuadros. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)
  10. Juan de Herrera, el arquitecto que diseñó el Renacimiento español Eldiario.es. 10.12.2016. Viitattu 12.5.2021. (espanjaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa