Sidonius Apollinaris
Sidonius Apollinaris eli Gaius Sollius Apollinaris Sidonius (n. 430 – n. 485) oli kristitty gallialaissyntyinen roomalainen piispa ja kirjailija. Sidonius Apollinaris syntyi Lugdunumissa eli nykyisessä Lyonissa ja seurasi Roomaan appeaan Avitusta, josta tuli Länsi-Rooman keisari vuonna 455. Majorianus syrjäytti sittemmin Avituksen 456, ja Sidonius Apollinaris vastusti tätä jonkin aikaa, mutta taipui sitten tukemaan tätä. Majorianuksen kuoltua Sidonius Apollinaris palasi kotikaupunkiinsa, mutta siirtyi sitten jälleen Roomaan, jossa hänestä tuli praefectus urbi vuonna 468. Sidonius Apollinariksesta tuli Augustonemetumin (nykyinen Clermont-Ferrand) piispa 470-luvulla. Virassaan hän yritti torjua visigoottien hyökkäyksiä huonolla menestyksellä.[1]
Sidonius Apollinariksen tuotantoon kuuluu 24 runoa, joiden joukossa on ylistysrunot sekä Avitukselle että Majorianukselle ja ystäville kirjoitettuja runoja. Lisäksi häneltä on säilynyt laaja kokoelma sukulaisille ja ystäville kirjoitettuja kirjeitä, jotka ovat tärkeä 400-luvun historian lähde.[1]
Lähteet
muokkaa- Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.