Shirley Muldowney

Shirley Muldowney (s. 19. kesäkuuta 1940), syntyjään Shirley Ann Roque, on kaikkien aikojen tunnetuin naispuolinen kiihdytysautoilija. Häntä kutsutaan kiihdytysautoilupiireissä nimellä "1st Lady of Drag Racing". Muldowney oli ensimmäinen nainen, jolle NHRA myönsi Top Fuel kuninkuusluokkaan vaadittavan kilpailulisenssin. Muldowney voitti NHRA:n epävirallisen maailmanmestaruuden Top Fuel luokassa vuosina 1977, 1980 ja 1982 ollen ensimmäinen tupla- ja triplamestari kyseisessä luokassa. Urallaan hän on voittanut tähän mennessä 18 Top Fuel kilpailua. Muldowney vetäytyi kilparadoilta vuonna 2003 Pomonan World Finalsien jälkeen, mutta sittemmin kipinä kilpailemiseen on syttynyt uudelleen ja hänen kerrotaan etsivän yhteistyökumppaneita, joiden taloudellinen tuki tekisi paluun mahdolliseksi.

Muldowney vuonna 2017

Kilpailu-ura

Shirley Muldowney aloitti katuautokilpailut Schenectadyssä, New Yorkissa 1950-luvulla. Omien sanojensa mukaan koulunkäynti ei isommin kiinnostanut vaan kilpailu kaduilla Hot Rod -autolla oli paljon mielenkiintoisempaa. Shirley avioitui 16-vuotiaana itseään kolme vuotta vanhemman Jack Muldowneyn kanssa, josta tuli myös hänen mekaanikkonsa. Jack Muldowney myös rakensi vaimonsa ensimmäisen dragster-kilpa-auton. Jack Muldowneyn verstas sijaitsi osoitteessa 1701 Upper Union Street, Schenectady. Samaisessa Upper Union Streetin ja Regent Streetin kulmauksessa on nykyisin rengasvarasto. Shirley Muldowney ajoi ensimmäisen kiihdytyskilpailunsa 18-vuotiaana Fonda Speedwaylla vuonna 1958. NHRA:n kilpailulisenssin hän hankki vuonna 1965. Vuosina 1969 ja 1970 Shirley kilpaili U.S. Nationals -kisoissa kaksimoottorisella Top Gas -luokan dragsterilla. Top Gas -luokan suosion hiivuttua, hän vaihtoi Funny Car -luokkaan. Ensimmäisen FC -luokan kilpa-autonsa hän osti kilpakumppaniltaan Connie Kalittalta. Näihin aikoihin Jack ja Shirley Muldowney myös erosivat. Shirleyn kertoman mukaan yksi merkittävä syy eroon oli se, että Jack ei olisi halunnut vaimonsa siirtyvän kilpailemaan Nitro-luokkiin. Ensimmäisen ison kilpailunsa, IHRA:n Southern Nationals kilpailun, Shirley voitti vuonna 1971. Vuosina 1972–1977 Shirley ja Connie Kalitta ajoivat tiimikavereina. Vuonna 1973 saatuaan vaadittavan lisenssin Shirley siirtyi kuinkuusluokkaan, Top Fueliin. Seuraavina vuosina hän voitti ennennäkemättömät kolme mestaruutta. Hänen menestyksensä ei kuitenkaan ollut kaikkien mieleen vaan julkisuudessa esiintyi myös mielipiteitä, joiden mukaan kiihdytysautoilu (tai moottoriurheilu ylipäätään) ei ollut soveliasta naisille. Kiihdytysautoilun grand old man, Don Garlits on kuitenkin sanonut:

"Jos kysytään ketä kilpailijaa kunnioitan eniten, vastaan Shirley Muldowney. Hän menestyi vastoin kaikkia odotuksia. Häntä ei haluttu Top Fuel luokkaan, ei muiden kuljettajien, ei NHRA:n eikä kenenkään muunkaan taholta..."

Shirley itse on sanonut asiasta näin:

"NHRA pisti kapuloita rattaisiini aivan joka käänteessä, mutta kun he älysivät kuinka naiskilpailija voi tuoda lisää katsojia, he vihdoin antoivat periksi ja ymmärsivät että tämä voisi olla hyväksi lajille.

Vuonna 1984 Muldowney ajoi pahan kolarin, jossa häneltä murtuivat lantio, molemmat kädet ja molemmat jalat. Puolen tusinan leikkauksen ja yli puolentoista vuoden ankaran kuntouksen jälkeen hän pääsi jälleen jaloilleen ja palasi radalle 80-luvun lopussa. Vailla merkittäviä sponsoreita hän kisasi koko 90-luvun pääosin IHRA:n kilpailuissa. Uransa loppupuolella hän palasi NHRA:n kisoihin ajaen valikoiduissa kisoissa aina vuoteen 2003 asti, jolloin hän lopetti aktiivisen kilpauransa. Vuonna 2005 ilmestyi hänen elämäkertansa Shirley Muldowney's Tales from the Track. Kirjan kirjoittaja on Bill Stephens ja kustantaja Sports Publishing LLC

Palkinnot ja kunniamaininnat

• 1975 American Auto Racing Writers and Broadcasters valitsi hänet ensimmäisenä naisena 10-jäsenisen Auto Racing All-American Teamin jäseneksi.
• 1976 hänet valittiin toistamiseen Auto Racing All-American Teamin jäseneksi sekä Drag News Top Fuel Driver of the Year palkinnon saajaksi.
• 1977 hän voitti ensimmäisenä naisena NHRA Winston world points mestaruuden, jota pidetään kiihdytysautoilun arvostetuimpana tittelinä. 14. lokakuuta hän sai myös Yhdysvaltain Edustajainhuoneen myöntämän Outstanding Achievement Awardin. Hänet nimettiin toisena vuonna peräkkäin Drag News Top Fuel Driver of the Year palkinnon saajaksi. Nimettin Car Craft Magazine Person of the Year'iksi vuotuisen Car Craft Awards Banquet'in yhteydessä Indianapolisissa. Voitti ensimmäisenä Top Fuel kuljettajan kolme perättäistä NHRA Nationals kilpailua.
• 1980 Voitti toistamiseen NHRA Winston world points mestaruuden (epävirallinen kiihdytysautoilun maailmanmestaruus)
• 1981 Voitti AHRA:n mestaruuden. Valittiin Car Craft Magazinen All-Star Teamiin ja Top Fuel Driver of the Year palkinnon saajaksi toisena vuonna peräkkäin.
• 1982 Voitti jälleen NHRA Winston world points mestaruuden, ollen ensimmäinen kuljettaja, joka voittaa sen kolmannen kerran. Valittiin viidennen kerran Auto Racing All-American Teamin jäseneksi.
• 1990 Hänet kutsuttiin Motorsports Hall of Fame of American jäseneksi.
• 2001 Rankattiin sijalle 5 NHRA:n 50th Anniversary list of its Top 50 Drivers 1951–2000 listalla.
• 2004 Hänet kutsuttiin International Motorsports Hall of Famen jäseneksi.
• 2008 Urheilukanava ESPN rankkasi hänet sijalle 21 kaikkien aikojen Top-25 kuljettajien listalla. Tärkeinpänä valintaperusteenaan se, että Shirley oli ensimmäinen nainen, joka on voittanut ns. ison mestaruustittelin.

Yksityiselämä

Shirley oli ensimmäisen kerran naimisissa mekaanikko Jack Muldowneyn kanssa (kuollut vuonna 2007). Tästä avioliitosta hänellä on poika John, joka toimi tallipäällikkönä ja moottori-vastaavana vuodesta 1978 lähtien, jolloin Connie Kalitta jätti teamin. Toistamiseen Shirley avioitui 80-luvun loppupuolella entisen tiimipäällikkönsä Rahn Toblerin kanssa. Tämä avioliitto päätyi eroon vuonna 2006. Shirley Muldowney asuu nykyisin Detroitissa, Michiganissa.

Elokuva

Vuonna 1983 hänestä tehtiin elokuva Heart Like a Wheel, jossa pääosaa näytteli suhteellisen tuntematon Bonnie Bedelia. Shirley itse olisi halunnut pääosan esittäjäksi Jamie Lee Curtisin. Shirley suhtautui koko elokuvaan hieman kriittisesti sanoen ettei se onnistunut kuvaamaan hänen elämäänsä lainkaan hyvin, mutta itse lajille elokuva oli erittäin hyvää mainosta.

Aiheesta muualla

• Viralliset fanisivut