Serhi Jefremov
Serhi Jefremov (18. lokakuuta 1876 Paltšyk, Zvenyhorodkan piiri, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 31. maaliskuuta 1939 Vladimir, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli kirjallisuustieteilijä, -kriitikko ja poliitikko. Hän oli vuodesta 1923 Ševtšenkon tieteellisen seuran jäsen ja vuodesta 1919 Ukrainan tiedeakatemian jäsen. Hänen veljensä oli kirjallisuudentutkija Petro Jefremov.[1]
| Serhi Jefremov | |
|---|---|
| Єфремов Сергій Олександрович | |
 Serhi Jefremov |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. lokakuuta 1876 Paltšyk, Zvenyhorodkan piiri, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 31. maaliskuuta 1939 (62 vuotta) Vladimir, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
| Ammatti | kirjallisuustieteilijä, kirjallisuuskriitikko, poliitikko |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ukraina |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura muokkaa
Jefremov opiskeli oikeustiedettä Kiovan yliopistossa ennen siirtymistään kirjallisuuden alalle. Hän kuului Ukrainan demokraattisen radikaalipuolueen ja sen seuraajan Ukrainan edistysmielisten (TUP) johtajistoon. Hän muutti sen nimelle Ukrainan sosialistifederalistit, jonka johtoon hän nousi. Hän kirjoitti ukrainalaisiin julkaisuihin arvostettuja kirjoituksia politiikasta ja kirjallisuudesta. Hän oli Ukrainan tiedeakatemian hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, sen historiallis-kielitieteellisen osaston sihteeri ja useiden sen komissioiden jäsen. Hän kuului myös 1895–1918 toimineen Vik-kustantamon johtoon. Kirjoitustensa ja poliittisen toimintansa vuoksi hänet pidätettiin ennen vallankumousta useita kertoja.[1]
Poliitikko muokkaa
Jefremov oli vuodesta 1917 monien Ukrainan hallintoelinten jäsen. Häntä syytettiin 1929 näytösoikeudenkäynnissä Ukrainan vapaustusliiton (SVU) johtajaksi, ja hänelle langetettiin seuraavana vuonna kuolemantuomio, joka myöhemmin muutettiin kymmenen vuoden vankeustuomioksi. Seitsemän ensimmäistä vuotta hän kärsi Jaroslavlissa poliittisessa vankilassa ja loput Vladimirin vankilassa, jossa hän kuoli muutama kuukausi ennen tuomion päättymistä.[1]
Kirjallisuudentutkija muokkaa
Jefremov oli kirjallisuuskriitikkona myöhäispopulistisen ja uuspopulistisen liikkeen merkittävin edustaja. Liike sai laajaa tukea vallankumousvuosina, joskin sosiologisia ja esteettisiä kriteereitä tähdentävät arvostelivat sitä voimakkaasti. Sillä on kuitenkin edelleen merkitystä. Hän piti esteettistä periaatetta täysin asiaankuulumattomana Ukrainan kirjallisuushistorian kannalta. Hän muotoili kolme kirjallisuuden kehityksen kannalta keskeistä ajatusta: henkilökohtaisen vapauden osatekijä, kansallisen vapauden aate ja sisällön ja muodon populistinen virtaus. Hän ei juuri arvostanut 1600–1700-luvun ukrainalaista kirjallisuutta vaan piti keskeisenä kansan ja kirjallisuuden kielen normien palvelemista. Hän kohdisti huomionsa silloiseen moderniin kirjallisuuteen ja julkaisi alalta merkittäviä monografioita, etenkin 1800-luvun kirjailijoista. Hän toimitti aikakauden kirjallisuuden klassikoita ja kirjoitti niihin johdannot ja huomautuksia. Hänen merkittävimpiä julkaisujaan oli Ševtšenkon päiväkirjan ja kirjeiden tieteellinen editio vuosina 1927–1928), joka sisältää hänen artikkeleitaan ja kommentaarejaan.[1]
Kievskaja starinassa 1902 julkaisemassaan artikkelissa Jefremov ilmaisi modernisteihin kohdistuvan vihamielisyytensä. Hän piti suuntausta pelkästään muodikkaana ja muodoltaan karikatyyrinä, innostuksena symbolismiin ja dekadenssiin ja ennen kaikkea elämästä vieraantuneena. Hänen 1924 ilmestyneessä Ukrainan kirjallisuushistorian laitoksessaan on kokonainen luku omistettu vuosien 1919–1924 vallankumouskirjallisuudelle. Neuvostoajan kirjallisuuskritiikki torjui 1930-luvulta alkaen Jefremovin ansiot ja vaikeni hänestä. Hänen takavarikoidut päiväkirjansa vuosilta 1923–1929 on julkaistu Kiovassa 1997.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serhi Jefremov Wikimedia Commonsissa
