Sergei Korsakov
Sergei Sergejevitš Korsakov (ven. Серге́й Серге́евич Ко́рсаков; 1854–1900) oli venäläinen psykiatri. Hän oli maansa ensimmäinen psykiatrian professori ja psykiatrian moskovalaisen koulukunnan perustaja. Hän johti Moskovan yliopiston psykiatrista klinikkaa.[1]
Korsakov syntyi suuressa kylässä keskisellä Venäjällä ja opiskeli Moskovan yliopistossa. Vuonna 1875 hän työskenteli lääkärinä Moskovan Preobraženski-mielisairaalassa ja vuosi myöhemmin hän liittyi Aleksei Koževnikovin johtaman hermosto- ja mielisairauksien laitoksen palvelukseen. Korsakov matkusti uransa aikana usein ulkomailla tutustuakseen Euroopan psykiatrisiin palveluihin. Hän loi läheisiä kontakteja Euroopan johtaviin neurologeihin ja psykiatreihin. Hänen matkoillaan tapaamiensa henkilöiden joukossa olivat muiden muassa Theodor Meynert, Richard von Krafft-Ebing ja Emil Kraepelin. Korsakov sai vuonna 1887 tohtorin arvon väitöskirjallaan alkoholiin liittyvästä paralyysistä. Samana vuonna Moskovan yliopistossa perustettiin Koževnikovin johdolla hermoston ja mielen sairauksien klinikka, jossa Korsakov teki johtajan kanssa läheistä yhteistyötä. Koževnikov kuitenkin perusti toisen klinikan erikseen hermoston sairauksille ja nimitti Korsakovin alkuperäisen klinikan johtoon. Korsakovin johdolla toiminut klinikka oli vuodesta 1890 yksinomaan psykiatristen potilaiden hoitoon varattu. Tämä ratkaisu neurologian ja psykiatrian alojen erottamisesta toisistaan oli historiallinen. Moskovan yliopiston psykiatrisen klinikan lisäksi Korsakov johti Moskovan vanhinta, jo vuonna 1830 perustettua yksityistä mielenterveyspotilaiden klinikkaa.[1]
Korsakov oli mielenterveysongelmaisten oikeuksien puolestapuhuja. Hän purki potilaiden fyysistä pidättelyä ja rajoittamista tukeneita käytäntöjä. Hän edisti myös kansainvälisellä tasolla humaanimpaa lähestymistapaa psykiatrisiin potilaisiin ja oli voimakas mielenterveyspotilaiden pakkosteriloinnin vastustaja. Korsakov tutki alkoholin hermosto- ja mielenterveysvaikutuksia, kuten alkoholipsykoosia, ja hänen mukaansa on nimetty Korsakoffin oireyhtymä. Korsakov myös muotoili vuonna 1891 teorian skitsofreniaa edeltävistä oireista, joihin hän viittasi nimityksellä "dysnoia".[1]
Korsakov oli jo 44-vuotiaana saanut kaksi sydäninfarktia. Hän konsultoi asian tiimoilta vuonna 1898 spesialistia Wienissä. Tämä totesi sydämen hypertrofian, joka liittyi ylipainoon ja sydänlihastulehdukseen. Korsakov kuoli 46-vuotiaana sydämen vajaatoimintaan. Vuonna 1901 hänen opettajansa Aleksei Koževnikov nimesi johtavan venäläisen neurologian ja psykiatrian alojen lehden Korsakovin mukaan. Moskovan psykiatrinen klinikka on nimetty Korsakovin mukaan, ja sen edessä on Korsakoville omistettu muistomerkki.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Alla Vein: Sergey Sergeevich Korsakov (1854–1900) J Neurol.; 256(10): 1782–1783. 10/2009. National Library of Medicine. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)