Septenaari
Septenaari (lat. septenarius) eli heptapodia (m.kreik. ἑπτάπους, heptapūs, ”seitsenjalkainen”) on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu seitsemästä runojalasta ja ylimääräisestä tavusta (hyperkataleksis). Nimitykset ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta ja roomalaisesta runoudesta.[1] Mitta tunnetaan yleisimmin latinalaisperäisellä nimellään.
Jambin, trokeen ja anapestin tapauksessa, joissa metron koostuu kahdesta jalasta, septenaari vastaa käytännössä katalektista tetrametria.
Septenaarimittoja
muokkaaRoomalaisen runouden septenaarimittoja ovat muun muassa ( = lyhyt tavu, = pitkä tavu, = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):[1]
Jambinen septenaari (ja7)
Trokeinen septenaari (tr7)
Anapestinen septenaari (an7)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Boldrini, Sandro: Prosodie und Metrik der Römer, s. 107–108, 114–115, 121. Teubner Studienbücher. Kääntäjä Bruno W. Häuptli. Walter de Gruyter, 1999. ISBN 3110953331. Teoksen verkkoversio.