Avaa päävalikko
Oikea sepelvaltimo kuvassa merkitty tekstillä "right coronary artery", vasemman sepelvaltimon sydämen etuosan laskeva haara tekstillä "ant.desc.branch of left coronary artery"

Sepelvaltimot (lat. arteria coronaria) eli koronaarivaltimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat hapekasta verta sydänlihakselle.

Sisällysluettelo

RakenneMuokkaa

Ihmisellä on yleensä kaksi sepelvaltimoa, oikea sepelvaltimo (lat. arteria coronaria dextra) ja vasen sepelvaltimo (lat. arteria coronaria sinistra). Sepelvaltimot lähtevät aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta, ja kulkevat sydämen pinnan uurteissa. Oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy eteis-kammiovälissä sepeluurteessa oikealle sydämen taakse. Vasen sepelvaltimo puolestaan jakautuu kahteen päähaaraan. Näistä laskeva haara (lat. ramus interventricularis anterior) kulkee alas kohti sydämen kärkeä, ja kiertävä haara (lat. ramus circumflexus) kiertyy sepeluurteessa vasemmalle sydämen taakse. Päähaarat jakautuvat edelleen pienemmiksi haaroiksi, joiden rakenteessa esiintyy vaihtelua ihmisten välillä.[1][2]

Osa sepelvaltimoiden verestä kulkee takaisin sydämen eteisiin erityisiä pikkulaskimoita myöten. Osa taas kulkeutuu sepelvaltimoita seuraaviin sydänlaskimoihin, jotka yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi, joka kuljettaa veren edelleen eteisiin.lähde?

FysiologiaMuokkaa

Vasemman sepelvaltimon verenkierto hidastuu ja saattaa jopa pysähtyä sydämen supistumisen aikana tapahtuvan paineen nousun vuoksi. Oikeassa sepelvaltimossa veri kiertää koko ajan normaalisti.lähde?

Kliininen merkitysMuokkaa

Sepelvaltimotauti tarkoittaa sepelvaltimoiden ahtautumista. Sepelvaltimon tukkeutuminen saattaa johtaa sydäninfarktiin.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Lääketieteen termit, s. 644. 5. Painos. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-94-6.
  2. Moore, Dalley, Agur: Introduction to Clinically Oriented Anatomy, s. 145. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins, 2014.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.