Seneca Fallsin konferenssi
Seneca Fallsin konferenssi oli heinäkuussa 1848 New Yorkin osavaltion Seneca Fallsissa pidetty kaksipäiväinen kokous, jonka tärkeimpiä puuhanaisia olivat kansalaisoikeusaktiivi Lucretia Mott ja suffragetti Elizabeth Cady Stanton.[1] Konferenssia pidetään feminismin alkusysäyksenä.
Kokoukseen osallistui 300 naista ja 40 miestä. Sen koollekutsujat Mott ja Stanton saivat kimmokkeen asialle, kun naisia ei hyväksytty osallistujiksi vuoden 1840 orjuuden vastaisessa maailmankonferenssissa Lontoossa. Kokouksen päätös oli, että naisten on saatava yleinen äänioikeus ja tasaveroinen asema yhteiskunnassa. Äänioikeusvaatimuksen muotoili amerikkalainen orjuuden vastustaja Frederick Douglass. Vaatimusten toteuttamiseksi päätettiin perustaa naisliike, jolle 1900-luvun alun Britanniassa annettiin nimitys suffragetit.[2]
Naisliike sai Seneca Fallsin jälkeen sivustatukea monilta kulttuurihenkilöiltä. Kirjailija Ralph Waldo Emerson julisti Bostonin naisasiakokouksessa 1855, että ”puoli maailmaa kuuluu naisille”. Myös Walt Whitman ja Edward Bellamy korostivat teoksissaan naisliikkeen vaatimusten oikeutusta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Seneca Falls Convention 2016. Net Industries (law.jrank.org). Viitattu 25.6.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Kvinnorörelsen fick stöd av män mot strömmen. Lisbeth Lindeborg, Svenska Dagbladet 8.3.2003. Viitattu 25.6.2016.(ruotsiksi)