Seireenit
Seireenit ovat kreikkalaisessa mytologiassa naispuolisia olentoja, joiden ulkomuoto on ihmisen ja lintujen sekoitus. Seireeneillä on naisen pää ja hiukset sekä puolet vartalosta, kotkan siivet ja pitkät mutta lintumaiset jalat. Jaloissa ja siivissä on terävät kynnet niin kuin lepakoilla. Joissain tarinoissa seireenien muotoa on yksinkertaistettu; niillä oli naisen pää ja keskiruumis, mutta vyötäröstä alaspäin kalan pyrstö. Kauniilla laulullaan seireenit houkuttelivat merimiehiä vastustamattomasti luokseen ja sitten repivät heidät kappaleiksi. Odysseiassa Odysseus suojautui seireeneiltä laitattamalla miehilleen vahaa korviin. Koska hän itse halusi kuulla seireenien laulun, antoi hän sitoa itsensä mastoon.[1] Argonautteja suojasi seireeneiltä Orfeuksen laulu.[1]
| Seireenit | |
|---|---|
 |
|
| Ominaisuudet | |
| Tuntomerkit | Naisen pää ja ruumis, linnun jalat ja siivet |
| Esiintyminen | Tuntematon saari Välimerellä |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Kreikan tarustot |
| Suhteet | |
Katso myös
muokkaa
Lähteet
muokkaa- Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä : myyttisten olentojen elämää. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2372-3. (suomeksi)
- Smith, William: ”Sirenes”, The Wordsworth Classical Dictionary, s. 391. Ware: Wordsworth Editions Ltd, 1996. ISBN 1-85326-368-0. (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Homeroksen sireenit nykyaikaisessa valossa, Seura, 30.08.1939, nro 35, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot