Savukääpä
Savukääpä (Bjerkandera fumosa) on lähes koko Suomessa harvalukuisena, varsinkin ulkomailta peräisin olevissa koristelehtipuissa ja -pensaissa kasvava kääpälaji. Sitä voi löytää myös lehtometsistä. Savukääpä valkolahottaa tyviloisena eläviä puita, toisaalta myös kantoja ja muuta kuollutta puuainesta.[1][2]
| Savukääpä | |
|---|---|
.JPG) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Hapalopilaceae |
| Suku: | Tuhkakäävät Bjerkandera |
| Laji: | fumosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bjerkandera fumosa |
|
| Synonyymit | |
|
Polyporus fumosus |
|
| Katso myös | |
.JPG)
Savukäävän itiöemä on yleensä pileaattinen. Savukääpä näyttää ”peruskäävältä” ilman silmiinpistäviä tuntomerkkejä ja toisaalta itiöemissä on suurta muotovaihtelua. Lakki voi olla pienellä oksalla kasvaessaan ohut, suurilla rungoilla taas paksun hyllymäinen ja useamman lakin ryhmässä. Tuore itiöemä on helposti lohkeava ja kuivana se napsahtaa palaa taittaessa. Yläpinta on samean vaaleanokranruskea ja leveästi reunaltaan homehtuneelta näyttävän vaalea. Pillipinta on valkoinen ja nuorena kolhukohdista mustuva, kuivana pillipinta saa rusehtavaa sävyä. Pillejä mahtuu 4-5 millimetrille. Lohkopinnassa näkyvät likaisen valkoinen malto ja sitä vaaleammat harmaanvalkeat pillit, joiden välissä on selvä hiuksenohut tumma viivakerros. Käävän kokonaispaksuus on 3-15 mm. Savukääpä tuoksuu heikosti hedelmälle.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 102-103. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.