Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) vuonna 1889 maalaama öljyvärimaalaus, joka on kooltaan 120 × 81 cm. Se kuuluu Gallen-Kallelan Keuruulla Ekolan torpassa maalaamiin realistisiin talonpoikaisaiheisiin töihin. Maalaus kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.

Saunassa
Nimi Saunassa
Tekijä Akseli Gallen-Kallela
Valmistuspaikka Keuruu
Valmistumisvuosi
Taiteenlaji Genretaide
Teostyyppi Maalaus
Materiaali Öljyväri ja kangas (maalauspohja)
Korkeus 120 cm
Leveys 81 cm
Kokoelma Kansallisgalleria
Sijainti Ateneum

Maalauksen sisältö muokkaa

Maalauksessa Ekolan perhe on saunomassa mustuneessa tummanpuhuvassa saunassa. Ekolan tytär pesee alalattialla penkillä istuvaa isäänsä muun väen istuessa korkeilla lauteilla ja tyttölapsen pöyhiessä saunan tulisijaa. Saunan lattian lankuista ja saunan ulkonäöstä voidaan päätellä, että se on jo kauan palvellut saunana. Maalauksen etualalla olevan tyttölapsen alastomuus on vaatimatonta viattomuutta saunassa. Gallen-Kallela halusi maalauksellaan kuvata perisuomalaista maalaiselämää, johon olennaisena osana kuului saunominen. Hän halusi välttää maalauksessaan eroottisen vivahteen, koska maalaus tulisi esille omistajansa seinälle.

Gallen-Kallela on saanut tunnustusta kyvystään kuvata lasta. Myös Saunassa-maalauksen keskeisen henkilön eli etualan lapsen hohtavan olemuksen kuvaamisessa hän onnistui hyvin.[1] Maalausta pidetään kulttuurihistoriallisesti merkittävänä teoksena Gallen-Kallelalta.[2]

Taustaa muokkaa

Gallen-Kallela saunoi Ekolan väen ja ystävänsä kreivi Louis Sparren kanssa joka ilta Ekolassa asuessaan. Saunassa-maalaus on kuitenkin muistikuvien ja kokemusten pohjalta maalattu mielikuvituksellinen tilanne. Se maalattiin Ekolan saunan ahtaassa porstuassa. Lapsimalli oli maailmalta tullut tyttö. Gallen-Kallela lahjoitti maalauksen Knut Tilgmannille, jonka veli Ernst Tilgmann lahjoitti sen puolestaan Ateneumin kokoelmiin vuonna 1922. Gallen-Kallela ei tästä siirrosta pitänyt, vaan hän kirjoitti Ateneumin intendentille, Torsten Stjernschantzille, vastalauseen kertoen Saunassa-maalauksen olevan keskeneräinen teos eikä hän halunnut sen päätyvän pysyvästi gallerian seinälle. Näin kuitenkin tapahtui.lähde?

Lähteet muokkaa

  • Janne Gallen-Kallela-Sirén: Minä palaan jalanjäljilleni – Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. Otava 2002. s. 104–108.

Viitteet muokkaa

  1. Soili Sinisalo, 2000, Ateneumin taidemuseon näyttelyteoksessa Tuntematon horisontti - Suomen taidetta 1870-1920, sivu 128, Helsinki: Ateneumin taidemuseo
  2. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 10.10.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Saunassa. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)