Satu Lidman
suomalainen historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija
Satu Lidman (s. 1973) on suomalainen historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija. Lidman väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2008. Saksankielinen väitöskirja analysoi Baijerin herttuakunnan rikosoikeusjärjestelmää, erityisesti julkista häpäisemistä 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Tutkimuksessaan hän on kiinnostunut erityisesti sukupuolen ja väkivallan suhteista sekä historian että ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymyksien näkökulmista.
| Satu Lidman | |
|---|---|
.png) Satu Lidman vuonna 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1973 (ikä 50–51) |
| Ammatti | historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Satu Lidman on toiminut Historioitsijat ilman rajoja ry:n hallituksessa vuodesta 2016.[1]
Valikoituja julkaisuja muokkaa
Kirjat muokkaa
- Taivas ja syli. Kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Gaudeamus 2020, 392 s. ISBN 9789523450592.[2]
- Gender, Violence and Attitudes. Lessons from Early Modern Europe. Routledge 2018, 192 s. ISBN 9781138097056.[3]
- Framing Premodern Desires. Sexual Ideas, Attitudes and Practise in Europe, toim. Lidman, Heinonen, Kaartinen, Linkinen. Amsterdam University Press 2017, 253 s. ISBN 9789089649843.[4]
- Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus 2015, 391 s. (toinen painos 2016). ISBN 9789524953696.[5]
- Morality, Crime and Social Control in Europe 1500–1900, toim. Satu Lidman & Olli Matikainen. Finnish Literature Society 2014, 362 s. ISBN 9789522225726.[6]
- Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä. Atena 2011, 304 s. ISBN 9789517967204.[7]
- Zum Spektakel und Abscheu. Schand- und Ehrenstrafen als Mittel öffentlicher Disziplinierung in München um 1600. Strafrecht und Rechtsphilosophie in Geschichte und Gegenwart. Peter Lang Verlag 2008, 420 s. [8]
Artikkelit muokkaa
- Collective violence and honour in Finland: a survey for professionals. Journal of Aggression, Conflict and Peace Research 2018. Yhdessä Tuuli Hongin kanssa.[9]
- "Pilattu nainen" – seksuaalisen väkivallan asennehistoriaa. Sukupuolistunut väkivalta. Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma, toim. Niemi, Kainulainen & Honkatukia. Vastapaino 2017, s. 146–159.[10]
- Ketä saa kiduttaa? Kuulustelumenetelmien ja oikeuskäsityksien murroksista uuden ajan alun Euroopassa. Lakimies 4/2013, s. 601–623.
- Pikku Bärbl opettajan kammarissa. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1600-luvun Münchenissä. Makaaberi ruumis. Mielikuvia kuolemasta ja kehosta, toim. Jari Eilola. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009, s. 106–140.
Muuta muokkaa
- Kuka ottaa vastuun? Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen. Amnestyn kuntaselvitys. Amnestyn Suomen osasto, Helsinki 2016.
Lähteet muokkaa
- ↑ Satu Lidman Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 13.9.2018.
- ↑ Taivas ja syli Gaudeamus. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 30.3.2020>.
- ↑ Gender, Violence and Attitudes Routledge. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Crossing Boundaries Turun yliopisto – University of Turku . Arkistoitu 5.12.2017. Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Väkivaltakulttuurin perintö : Sukupuoli, asenteet ja historia Gaudeamus . Arkistoitu 2.5.2016. Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Morality, Crime and Social Control — in Europe 1500-1900 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – SKS . Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Leppälahti, Merja : Hyvää ja huonoa häpeää Nuorisotutkimuksen verkkokanava . 8.8.2011 . Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Zum Spektakel und Abscheu : Schand- und Ehrenstrafen als Mittel öffentlicher Disziplinierung in München um 1600 Peter Lang International Academic Publishers . Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Lidman, Satu & Hong, Tuuli: “Collective violence” and honour in Finland: a survey for professionals Emerald Publishing. 8.10.2018. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Pilattu nainen: Seksuaalisen väkivallan asennehistoriaa Tutkimusportaali – Turun yliopisto. 25.1.2020. Viitattu 27.2.2020.