Satu Lidman

suomalainen historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija

Satu Lidman (s. 1973) on suomalainen historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija. Lidman väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2008. Saksankielinen väitöskirja analysoi Baijerin herttuakunnan rikosoikeusjärjestelmää, erityisesti julkista häpäisemistä 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Tutkimuksessaan hän on kiinnostunut erityisesti sukupuolen ja väkivallan suhteista sekä historian että ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymyksien näkökulmista.

Satu Lidman
Satu Lidman vuonna 2017.
Satu Lidman vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt1973 (ikä 50–51)
Ammatti historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija
Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Satu Lidman on toiminut Historioitsijat ilman rajoja ry:n hallituksessa vuodesta 2016.[1]

Valikoituja julkaisuja

muokkaa

Kirjat

muokkaa
  • Taivas ja syli. Kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Gaudeamus 2020, 392 s. ISBN 9789523450592.[2]
  • Gender, Violence and Attitudes. Lessons from Early Modern Europe. Routledge 2018, 192 s. ISBN 9781138097056.[3]
  • Framing Premodern Desires. Sexual Ideas, Attitudes and Practise in Europe, toim. Lidman, Heinonen, Kaartinen, Linkinen. Amsterdam University Press 2017, 253 s. ISBN 9789089649843.[4]
  • Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus 2015, 391 s. (toinen painos 2016). ISBN 9789524953696.[5]
  • Morality, Crime and Social Control in Europe 1500–1900, toim. Satu Lidman & Olli Matikainen. Finnish Literature Society 2014, 362 s. ISBN 9789522225726.[6]
  • Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä. Atena 2011, 304 s. ISBN 9789517967204.[7]
  • Zum Spektakel und Abscheu. Schand- und Ehrenstrafen als Mittel öffentlicher Disziplinierung in München um 1600. Strafrecht und Rechtsphilosophie in Geschichte und Gegenwart. Peter Lang Verlag 2008, 420 s. [8]


Artikkelit

muokkaa
  • Collective violence and honour in Finland: a survey for professionals. Journal of Aggression, Conflict and Peace Research 2018. Yhdessä Tuuli Hongin kanssa.[9]
  • "Pilattu nainen" – seksuaalisen väkivallan asennehistoriaa. Sukupuolistunut väkivalta. Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma, toim. Niemi, Kainulainen & Honkatukia. Vastapaino 2017, s. 146–159.[10]
  • Ketä saa kiduttaa? Kuulustelumenetelmien ja oikeuskäsityksien murroksista uuden ajan alun Euroopassa. Lakimies 4/2013, s. 601–623.
  • Pikku Bärbl opettajan kammarissa. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1600-luvun Münchenissä. Makaaberi ruumis. Mielikuvia kuolemasta ja kehosta, toim. Jari Eilola. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009, s. 106–140.
  • Kuka ottaa vastuun? Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen. Amnestyn kuntaselvitys. Amnestyn Suomen osasto, Helsinki 2016.

Lähteet

muokkaa
  1. Satu Lidman Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 13.9.2018.
  2. Taivas ja syli Gaudeamus. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 30.3.2020>.
  3. Gender, Violence and Attitudes Routledge. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  4. Crossing Boundaries  Turun yliopisto – University of Turku . Arkistoitu 5.12.2017. Viitattu 27.2.2020.
  5. Väkivaltakulttuurin perintö : Sukupuoli, asenteet ja historia  Gaudeamus . Arkistoitu 2.5.2016. Viitattu 27.2.2020.
  6. Morality, Crime and Social Control — in Europe 1500-1900  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – SKS . Viitattu 27.2.2020.
  7. Leppälahti, Merja : Hyvää ja huonoa häpeää  Nuorisotutkimuksen verkkokanava . 8.8.2011 . Viitattu 27.2.2020.
  8. Zum Spektakel und Abscheu : Schand- und Ehrenstrafen als Mittel öffentlicher Disziplinierung in München um 1600  Peter Lang International Academic Publishers . Viitattu 27.2.2020.
  9. Lidman, Satu & Hong, Tuuli: “Collective violence” and honour in Finland: a survey for professionals Emerald Publishing. 8.10.2018. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  10. Pilattu nainen: Seksuaalisen väkivallan asennehistoriaa Tutkimusportaali – Turun yliopisto. 25.1.2020. Viitattu 27.2.2020.