Satin Doll” on Duke Ellingtonin ja Billy Strayhornin säveltämä ja Johnny Mercerin sanoittama jazzstandardi vuodelta 1953.[1] Ellington sävelsi ensin hahmotelman kappaleen melodiasta, jonka Strayhorn sitten täydensi soinnuilla ja sanoitti. Viisi vuotta myöhemmin Johnny Mercer korvasi sanat kaupallisesti otollisemmalla versiolla.[1]

Ellingtonin pianosoololla alkava alkuperäinen levytys vuodelta 1953 on yhä yksi merkittävimmistä kappaleen versioista. Se nousi singlelistan sijalle 27[1] ja oli Ellingtonin viimeinen merkittävä radiohitti.[2] Pianisti Earl Hines levytti kappaleen lukuisia kertoja uransa loppupuolella. Ellingtonin täyttäessä 70 vuotta Hines kirjoitti Down Beat -lehden mainospalstalle toivottaen Ellingtonille hyvää syntymäpäivää, ja lisäsi loppuun pienellä tekstillä ”Muista, minä kirjoitin ’Satin Dollin’.” Hines ei kuitenkaan koskaan perustellut, mitä tarkoitti väitteellään.[1] Laulaja Ella Fitzgerald levytti myös useita versioita kappaleesta, yhtenä suosituimmista Count Basien orkesterin kanssa äänitetty versio vuoden 1963 albumilta Ella & Basie.[1] Kappaleen ovat levyttäneet myös muun muassa Oscar Peterson, Kenny Burrell, McCoy Tyner, Wes Montgomery ja Ellingtonin yhtyeen saksofonisti Johnny Hodges.[1]

Ellingtonin perikunta nosti 1990-luvulla oikeusjutun kyseenalaistaakseen Strayhornin tekijänoikeuden kappaleeseen. Perusteluna oli, ettei pelkkä sointujen keksiminen valmiiseen melodiaan ole riittävä luova panos tekijänoikeuden saamiseen. Oikeus kuitenkin hylkäsi syytteet.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Jeremy Wilson: Satin Doll JazzStandards.com. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  2. Ted Gioia: Duke Ellington: Satin Doll (Live at the Whitney, 1972) Jazz.com. Arkistoitu 24.10.2010. Viitattu 7.8.. (englanniksi)