Sanomatalo

liike- ja toimistorakennus Helsingin keskustassa

Sanomatalo on Helsingin keskustassa sijaitseva liike- ja toimistorakennus, joka toimii Sanoman pääkonttorina. Se sijaitsee Postitalon ja päärautatieaseman pohjoispuolella ja Musiikkitalon eteläpuolella. Siinä on 12 kerrosta, joista kolme on maan alla.[4] Rakennuksen ovat suunnitelleet professori Jan Söderlund ja arkkitehti Antti-Matti Siikala, ja se valmistui vuonna 1999.[5] Se oli ensimmäinen ”lasisen” näköinen rakennus Helsingissä, jota luonnonsuojelijat protestoivat lasiseinien aiheuttamien lintukuolemien takia. Muutenkin taloa on protestoitu, sillä siihen rakennettiin asemakaavasta poiketen kaksi ylimääräistä kerrosta.[6]

Sanomatalo
Sanomatalo Mannerheimintien puolelta.
Sanomatalo Mannerheimintien puolelta.
Osoite
Sijainti Kluuvi, Helsinki
Koordinaatit 60°10′21″N, 024°56′16″E
Rakennustyyppi toimisto- ja liikerakennus
Valmistumisvuosi 1999
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Sarc OyJan Söderlund ja Antti-Matti Siikala
Urakoitsija CM-Urakointi
Omistaja Deka Immobilien[2]
Käyttäjä Sanoma
Julkisivumateriaali lasi
Kerrosluku 9
Bruttoala 43 000 m2
Tilavuus 231 000 m3[3]

Rakennuksessa on lisäksi 3 maanalaista kerrosta.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kartta
Sanomatalo

Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien toimitukset sijaitsevat Sanomatalossa. Sanoma Media Finlandin radioiden studiot sijaitsevat avokonttoreissa talon alakerroksissa. Kaksi alinta kerrosta ovat liike- ja näyttelytilaa: niissä sijaitsee muun muassa R-kioski. Talossa on myös SPR:n Veripalvelun verenluovutuspiste[7].

Syksyllä 2025 Sanomataloon muuttaa myös uutistoimisto STT[8].

Sanomatalon osoitteet ovat Töölönlahdenkatu 2, Eero Erkon katu 2, Postikuja 2 ja Tekla Hultinin aukio 3.[1]

Historia

muokkaa

Ennen Sanomatalon rakentamista Sanoman ydintoiminnot sijaitsivat Ludviginkadulla, josta Sanoma oli laajentuessaan ostanut useita kiinteistöjä käyttöönsä.[9]

Sanomatalon tontin Sanoma osti Helsingin kaupungilta syksyllä 1994. Yhtiö maksoi tontista 107,5 miljoonaa markkaa. Tonttikauppaan liittyen Sanoma ja kaupunki sopivat myös optio-oikeudesta, jonka turvin yhtiö olisi voinut halutessaan rakentaa toisenkin toimistotalon Kamppi-Töölönlahti-alueelle.[10]

Sanoma järjesti Sanomatalon suunnittelusta kutsukilpailun, jonka voitti Jan Söderlundin ja Antti-Matti Siikalan suunnitelma. Suunnitelman erikoisuus oli talon ensimmäiseen kerrokseen kuuluva 80-metrinen kävelytie, joka on avoin yleisölle. Kävelytie sai innoituksensa Sanomatalon paikalla ennen rakennustöitä olleesta epävirallisesta oikopolusta, jota pitkin ihmiset kulkivat Töölön ja rautatieaseman välillä.[10]

Sanomatalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1997[11] ja rakennus valmistui 1999. Rakennustyöt toteutettiin projektinjohtourakkana, jota veti CM-Urakointi. Talon rakentaminen maksoi Sanomalle 500 miljoonaa markkaa.[10]

Vuonna 2014 Sanoma myi rakennuksen saksalaiselle kiinteistörahastolle 176 miljoonalla eurolla ja jäi kiinteistöön vuokralaiseksi.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Rakennuksen 103036758C tiedot Helsingin karttapalvelu. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.1.2025.
  2. a b Sanomatalo myydään saksalaisille 5.3.2014. Yle. Viitattu 12.3.2014.
  3. Sanoma House Arkkitehtitoimisto Sarc:n sivuilla Internet Archivessa Arkkitehtioimisto Sarc Oy. Viitattu 2.7.2012.
  4. Sanomatalo Insinööritoimisto Magnus Malmbergin sivuilla Internet Archivessa
  5. Sanomatalo Sanoma Osakeyhtiön verkkosivuilla
  6. Journalismi.info
  7. Veripalvelu Helsinki, Sanomatalo veripalvelu.fi. Viitattu 11.3.2025.
  8. Perttunen, Mikko: STT muuttaa syksyllä Sanomataloon Markkinointiuutiset. 6.3.2025. Viitattu 11.3.2025.
  9. Ludviginkatu on lehtikatu Helsinki. Viitattu 26.2.2025.
  10. a b c Juha Salonen: Sanomien uusi koti Helsingin Sanomat. 13.11.1999. Viitattu 26.2.2025.
  11. Esko Nurmi: Sanomatalon runko alkaa nousta montusta Helsingin Sanomat. 31.10.1997. Viitattu 26.2.2025.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • ”Lehtitalon syke kohtaa kaupungin” ym. artikkeleita Sanomatalosta. Arkkitehti 1/2000, s. 64–71.

Aiheesta muualla

muokkaa