Sankilan kartano
| Sankilan kartano | |
|---|---|
| Sijainti | Pirkkala |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Valmistumisvuosi | 1820 |
| Rakennuttaja | Samuel Bohm |
 |
|
Sankilan kartano on Pirkkalan kunnassa, Tampereen läntisen ohikulkutien ja Pyhäjärven tuntumassa sijaitseva kartano. Tilan ensimmäinen tunnettu isäntä on ollut vuoteen 1568 isännöinut Yrjö Turri[1], mutta alueen asutushistoria ulottuu paljon kauemmaksi[2]. Säterikartanoksi tila muotoutui 1651, kun kapteeni Frans Pfaler muodosti Sankilan alueella olleista, hänelle läänitetyistä kahdesta tilasta itselleen asuinkartanon. 1600-luvun lopulla kartanon omisti Frans Pfalerin poika, luutnantti Karl Pfaler, joka sai pitää tilan huolimatta 1680 aloitetusta läänitysten peruutuksesta.[1]
Ruotujakolaitoksen järjestelyjen yhteydessä Sankila muuttui 1690-luvulla ratsutilaksi, eli rustholliksi. Suvun omistuksessa olivat 1700-luvun alkupuolella myös Partolan-, Haikan- ja Valkilan säätyläisrusthollit nykyisen Pirkkalan alueella. Majuriksi edenneen Karl Pfalerin kuoltua 1722 Sankila ja Valkila päätyi hänen pojalleen, luutnantti Simon Johan Pfalerille, jonka hallinnassa tila oli aina vuoteen 1783. Tämänkin jälkeen tila oli Pfalerin suvun omistuksessa.[1]
Vuonna 1815 kartanon hankki kirkkoherra Samuel Bohm. Bohmin aikana, 1820 rakennettiin kartanon nykyinen päärakennus[1]. On esitetty, että rakennus olisi Carl Ludvig Engelin toimiston käsialaa[3]. Bohmin kuoltua Sankila oli hänen leskensä, Agatha Bohmin omistuksessa aina vuoteen 1880[1].
Viimeinen pitkäaikainen omistaja oli Martti Sasi. Sasin aikana Pirkkalan kunta kehittyi voimakkaasti, ja huomattava osa tilan maa-alueista erotettiin vähitellen kasvavan kunnan tarpeisiin[4]. Pirkkalan kunta osti loput tilan rakennukset ja 195 hehtaarin maa-alueet vuosina 2008-2010 Hilkka Sasin perikunnalta etuosto-oikeuden turvin[3][5]. Sasin perikunnan yksi jäsen on entinen ministeri ja kansanedustaja Kimmo Sasi[6]. Kesällä 2020 kunta myi Sankilan yrittäjäpariskunta Karoliina Aholalle ja Sami Ketolalle. Uusien omistajien aikomuksena on avata kartano yleisölle ja tarjota mm. ravintolapalveluita.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Saarenheimo, Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta, 1974.
- ↑ Luoto, Kirsi: PIRKKALA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI PIRKKALAN SANKILAN TILAN (RN:o 1:435) MÄÄRÄALALLA 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo.
- ↑ a b Salomaa, Ilona; Kivelä, Pirjo: Valtuustoaloite Sankilan kohtalon selvittämiseksi 18.3.2013 pirkkalava.ktweb.fi.
- ↑ Koivuniemi, Jussi; Kaarninen, Mervi ja Pekka: Nokian ja Pirkkalan Historia. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta, 1994.
- ↑ Jokinen, Antti: Mitä tapahtuu Sankilalle? Pirkkalainen. 8.9.2015. Pirkkala-Seura ry.
- ↑ Pirkkala käyttää etuosto-oikeuttaan Kimmo Sasin perintömaihin Farmit.net. 28.8.2008. Farmit Website Oy.
- ↑ Sankilan kartanolle uudet omistajat Pirkkalainen. 17.6.2020. Pirkkala-Seura ry. Viitattu 4.11.2020.