Samoksen nainen

Menandroksen komedia

Samoksen nainen (m.kreik. Σαμία, Samia) eli Avioliitto (Κηδεία, Kēdeia) on Menandroksen kirjoittama, niin kutsuttua uutta komediaa edustanut antiikin kreikkalainen komedia. Sen juoni perustuu sekaannukseen, jossa isä luulee poikansa saaneen lapsen hänen rakastajattarensa kanssa.[1]

Samoksen nainen
Σαμία
Kohtaus Samoksen naisesta. Mosaiikkilattiaa niin kutsutusta Menandroksen talosta Mytilenestä, 200/300-luku jaa.
Kohtaus Samoksen naisesta. Mosaiikkilattiaa niin kutsutusta Menandroksen talosta Mytilenestä, 200/300-luku jaa.
Kirjoittaja Menandros
Alkuperäiskieli muinaiskreikka (klassinen)
Tyylilaji komedia
Kantaesitys n. 315–308 eaa.
Kantaesityspaikka Dionysoksen teatteri, Ateena
Henkilöt
Henkilöt
  • Moskhion, Demeaan ottopoika
  • Khrysis, hetaira, Demeaan jalkavaimo
  • Parmenon, Demaan orja
  • Demeas, varakas mies
  • Nikeratos, Demeaan naapuri
  • kokki
  • Plangon, Nikeratoksen tytär
  • orjia, palvelijoita yms.
  • Historia muokkaa

    Menandroksen Samoksen naisen kirjoittaminen ja ensiesitys ajoitetaan hellenistisen kauden alkuun vuosien 315 ja 308 eaa. väliseen aikaan. Näytelmä ei ollut antiikin aikana erityisen merkittävä, eikä siitä koskaan tehty roomalaista komediaa päin vastoin kuin monista muista Menandroksen komedioista. Nykyaikaan Menandroksen komediat ovat säilyneet lähes kokonaisena säilynyttä Ärmättiä lukuun ottamatta vain katkelmina. Samoksen nainen on niistä toiseksi parhaiten säilynyt. Näytelmän säilynyt teksti on peräisin Kairon koodeksista vuodelta 1907 ja Bodmerin papyruksesta vuodelta 1952.[1]

    Sisältö muokkaa

    Samoksen nainen edustaa tyyliltään ja henkilöhahmoiltaan niin kutsuttua uutta komediaa. Näytelmästä on säilynyt 909 runosäettä, ja sen tekstistä puuttuu arviolta noin 116 säettä. Puutteista huolimatta näytelmän juoni tulee hyvin esille.

    Juoni muokkaa

    Näytelmä sijoittuu ateenalaiselle kadulle varakkaan Demeaan ja tämän naapurin ja liiketuttavan, hieman vähemmän varakkaan Nikeratoksen talojen edustalle. Ennen näytelmän tapahtumia Demeas on ottanut samoslaisen tytön Khrysiksen rakastajattarekseen. Tytön tultua raskaaksi Demeas määräsi tämän hankkiutumaan eroon aviottomasta lapsesta. Samaan aikaan Demeaan ottopoika Moskhion saattoi Nikeratoksen tyttären Plangonin raskaaksi. Kummatkin lapset syntyivät suunnilleen samoihin aikoihin. Khrysiksen lapsi kuitenkin kuoli, ja hän otti Plangonin lapsen hoitoonsa nuoria auttaakseen.[2]

    Moskhion kertoo nämä tapahtumat näytelmän prologissa. Nikeratos ja Demeas ovat liikematkalla. Varsinainen näytelmä alkaa sillä, että Khrysis kuulee Moskhionin ja tämän isän palvelijan Parmenonin keskustelun, joka koskee Nikeratoksen ja Demeaan paluuta. Moskhion on hermostunut isänsä kohtaamisesta, koska haluaisi kysyä tältä luvan mennä naimisiin Plangonin kanssa. Kun Nikeratos ja Demeas palaavat, he ovat kuitenkin jo sopineet tällaisesta avioliitosta. Demeas löytää lapsen kotoaan, ja uskoo sen olevan Khrysiksen lapsi, jonka tämä on pitänyt vastoin Demeaan tahtoa. Siksi hän haluaa ajaa Khrysiksen pois talostaan. Moskhion saa tämän kuitenkin pitämään lapsen ja ottaa tämän jälkeen puheeksi avioliiton. Demeas on tyytyväinen, että poika on halukas hänen suunnittelemaansa avioliittoon, ja häät sovitaan jo samalle päivälle.[2]

    Häävalmistelujen aikana Demeas kuulee kuitenkin sattumalta palvelijoiden puhuvan lapsesta Moskhionin lapsena, kun nämä eivät tiedä isäntänsä olevan kuulolla. Koska Demeas oli itse nähnyt Khrysiksen imettävän lasta, hän tulee vakuuttuneeksi, että poika on saanut lapsen hänen rakastajattarensa kanssa. Demeas suuttuu ja kysyy asiasta Parmenonilta, mutta hänen raivoamisensa saa palvelijan vaikenemaan peloissaan, eikä hän saa lisää tietoa asiasta. Parmenon myöntää kyllä lapsen olevan Moskhionin, mutta ei kerro, että lapsen äiti onkin Plangon, kun taas Khrysis vain hoitaa lasta. Demeas ei halua syyttää poikaansa Moskhionia, ja syyttää siksi Khrysistä pojan viettelemisestä. Hän ei kuitenkaan halua sanoa tätäkään ääneen, koska haluaa pitää skandaalin salassa, ja ajaa siksi Khrysiksen talosta sillä verukkeella, että tämä piti lapsen.[2]

    Nikeratos säälii Khrysistä, ottaa tämän kotiinsa ja ryhtyy välittäjäksi asiassa. Hänkään ei tiedä koko totuutta asiasta. Moskhion kertoo Nikeratokselle, että Demeas on häätänyt Khrysiksen ja kiirehtii häitä sekamelkasta huolimatta. Demeas sapuu, ja Moskhion ja Nikeratos yrittävät saada tämän ottamaan Khrysiksen takaisin. Demeas raivostuu, koska kuvittelee edelleen pojallaan olleen suhteen hänen rakastajattarensa kanssa. Hän sanoo tietävänsä, että lapsi on Moskhionin, mutta ei mainitse Khrysistä. Nikeratos tulee samaan käsitykseen kuin Demeas, ja ajaa vuorostaan Khrysiksen omasta talostaan. Nyt Moskhion myöntää vietelleensä Plangonin sekä sen, että lapsi on heidän.[2]

    Paljastus päättää riidan Demeaan ja Moskhionin välillä. Nikeratos palaa ja näkee oman tyttärensä imettävän lasta. Moskhion pakenee. Nikeratos puolestaan luulee vaimonsa ja tyttärensä kääntyneen itseään vastaan Khryristä tukiessaan, ja aikoo surmata nämä. Khrysis pakenee talosta lapsen kanssa, ja Demeas ottaa nämä kotiinsa. Sen jälkeen hän lepyttelee Nikeratosta ja saa tämän jatkamaan häävalmisteluja.[2]

    Moskhion on edelleen järkyttynyt siitä, että Demeas saattoi ajatella hänen sekaantuneen Khrysikseen. Siksi hän ajattelee jättävänsä Ateenan ja liittyvänsä armeijaan. Demeas kuitenkin saapuu ja pyytää anteeksi. Myös Nikeratos tulee paikalle, ja luulee hetken, että Moskhion on pakenemassa häistä. Näytelmä päättyy onnellisesti hääjuhliin.[2]

    Lähteet muokkaa

    1. a b Hirvonen, Kaarle: Komedian esittely teoksessa Menandros 1977, s. 59.
    2. a b c d e f Menandros: Samoksen nainen 1–909.

    Kirjallisuutta muokkaa

    Suomennos muokkaa

    Tekstilaitoksia ja käännöksiä muokkaa

    Aiheesta muualla muokkaa