Samettitatti

Samettitatti (Xerocomus subtomentosus, syn. Boletus subtomentosus) on samettilakkinen tattilaji. Se on syötävä, mutta ruokasienenä mitätön sitkeytensä takia. Samettitatti muistuttaa ruskotattia ja kangastattia, jotka ovat samettitatin tavoin syötäviä ja jopa sitä maukkaampia. Samettitattia voidaan käyttää myös värjäykseen, jolloin siitä saadaan oranssia sekä keltaista väriä.

Samettitatti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka:	Agaricomycetidae
Lahko:	Boletales
Heimo:	Boletaceae
Suku:	Kivitatit Xerocomus
Laji:	subtomentosus
Kaksiosainen nimi
Xerocomus subtomentosus (L.) Quél.
Katso myös
Samettitatti Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Tuntomerkit

Samettitatin jalka on pitkä ja tasapaksu, 3–10 sentin pituinen. Väriltään jalka on kellanruskea ja sen pinnalla näkyy epäselvästi punaruskea verkkokuvio. Samettitatin lakki on 5-15 cm leveä, puolipallomainen-kupera. Lakin pinta on samettinen, himmeä ja kuiva. Samettitatin pillistö on nuorena sitruunankeltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat kulmikkaita. Samettitatin malto on valkeaa, leikkuukohdista sinertyvää ja vanhana pehmeää. Itiöpölyn väri on okranrusehtava. Samettitatin haju on heikosti hedelmäinen.

Kasvupaikka

Samettitatti kasvaa lehti- ja havumetsissä, puistojen nurmikoilla sekä tunturikoivikoilla. Samettitatti on useiden puiden juurisieni ja todennäköisesti myös lahottaja. Samettitatti kasvaa koko Suomessa.