Salapoliisien kuningas Nick Carter

Salapoliisien kuningas Nick Carter (ransk. Nick Carter, le roi des détectives) on vuonna 1908 valmistunut ranskalainen elokuvasarja. Victorin Jassetin ohjaaman etsiväsarjan päähenkilöä Nick Carteria esittää Pierre Bressol.[1]

Salapoliisien kuningas Nick Carter
Nick Carter, le roi des détectives
Elokuvasarjan mainosjuliste.
Elokuvasarjan mainosjuliste.
Ohjaaja Victorin-Hippolyte Jasset
Käsikirjoittaja Georges Hatot
Perustuu Nick Carter -kirjasarjaan
Pääosat Pierre Bressol
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranska
Tuotantoyhtiö Éclair
Ensi-ilta 8. syyskuuta 1908 (Ranska)
21. lokakuuta 1908 (Suomi)
Kesto kuusi osaa
Alkuperäiskieli mykkäelokuva
Aiheesta muualla
IMDb

Éclairin tuottama kuusiosainen sarja perustui amerikkalaisperäisiin Nick Carter -kioskikirjoihin, joita alettiin julkaista Ranskassa maaliskuussa 1907. Kymmenestä neljääntoista minuutin pituiset elokuvat ilmestyivät kirjojen tapaan joka toinen viikko ja jokainen niistä sisälsi yhden kokonaisen tarinan. Pierre Bressolin esittämä filantrooppinen mestarietsivä naamioituu erilaisiin valepukuihin ja pelastaa rikollisten uhreiksi joutuvat porvariston edustajat. Amerikkalaisesta esikuvastaan poiketen Bressolin Nick Carter on olemukseltaan läpikotaisin ranskalainen.[1]

Sarja oli suuri yleisömenestys kotimaassa ja ulkomailla. Sen jatkoksi tehtiin kaksi kolmeosaista sarjaa vuonna 1909: Les nouvelles aventures de Nick Carter ja Les merveilleux exploits de Nick Carter. Éclairin Nick Carter oli elokuvahistorian ensimmäinen etsiväsarja ja se sai heti paljon jäljittelijöitä.[1][2]

Suomessa sarjaa esitettiin helsinkiläisessä Maailman Ympäri -elokuvateatterissa lokakuusta 1908 lähtien[3].

Lähteet muokkaa

  1. a b c Abel, Richard: The Ciné Goes to Town: French Cinema, 1896-1914, Updated and Expanded Edition, s. 195–198. Berkeley: University of California Press, 1994. ISBN 0-520-07935-3.
  2. Sandberg, Marc: Les films criminels de 1898 à 1927 frenchfilmfestival-archives.us. Viitattu 15.3.2019.
  3. Maailman Ympäri -teatterin ilmoitus. Helsingin Sanomat, 22.10.1908, s. 2. Artikkelin verkkoversio.