Saintesin taistelu

Saintesin taistelu (engl. Battle of the Saintes ja ransk. Bataille de la Dominique) oli Yhdysvaltain vapaussodassa 9.-12. huhtikuuta 1782 Îles de Saintesin lähistöllä käyty Britannian kuninkaallisen laivaston ja Ranskan laivaston välinen meritaistelu. Kuninkaallista laivastoa johti amiraali Sir George Rodney ja Ranskan laivastoa kreivi de Grasse. Brittien voittaman taistelun seurauksena ranskalais-espanjalaiset joukot joutuivat luopumaan Jamaikan maihinnoususta.

Saintesin taistelu
Osa Yhdysvaltain vapaussotaa
Päivämäärä: 9.-14. helmikuuta 1782 Paikka: Dominican edustalla Lopputulos: Britannian voitto
Osapuolet
Iso-Britannia	Ranska
Komentajat
amiraali Sir George Rodney	amiraali De Grasse
Vahvuudet
36 linjalaivaa	33 linjalaivaa
Tappiot
243 kaatunutta 816 haavoittunutta	4 vallattua alusta 3000 kaatunutta ja haavoittunutta 5000 vankia

Taustaa

Lokakuussa 1782 kreivi de Grasse ja Espanjan Intian asiainhoitaja Francisco Saavedra de Sangronis sopivat suunnitelmasta Yhdysvaltain auttamiseksi vapaussodassa ja New Yorkin vapauttamiseksi kuninkaallisen laivaston uhasta. Suunnitelmaan sisältyi myös Britannian Tuulensuunnan saariston ja Jamaikan valtaaminen.

Ensimmäinen osa päättyi kenraali Cornwallisin armeijan antautumiseen Yorktownin piirityksen päätteeksi syyskuussa 1781. De Grassen johtama Ranskan laivasto oli pääosassa estäessään piiritettyjen huoltamisen meritse. Antautumisen jälkeen Ranskan laivasto siirtyi Karibianmerelle saapuen Saint Domingueen marraskuussa, jolloin hän ilmoitti suunnitelman jatkamisesta valtaamalla Jamaika.

Jamaikan valtaamiseksi tarvittavien täydennysten saapumista odotellessaan de Grasse valtasi St. Kittsin helmikuussa 1782. Rodneyn laivasto kasvoi maaliskuussa seitsemällätoista linjalaivalla, jotka saapuivat Britteinsaarilta Karibianmerelle.

De Grasse lähti 7. huhtikuuta 1782 Martiniquelta komennossaan 35 linjalaivaa sekä yli sadan kuljetusaluksen saattue. Hänen oli tarkoitus kohdata Espanjan laivasto, johon kuului kaksitoista linjalaivaa. Lisäksi maihinnousua varten oli koottu 15 000 sotilasta Saint Domingueen. Rodney sai tiedon tapahtumista ja hän lähti seuraavana päivänä St. Lucialta merelle komennossaan 36 linjalaivaa.

Taistelu

Osasto kohtasivat 9. huhtikuuta 1782. De Grasse määräsi saattueen jatkamaan matkaansa kohti Guadeloupea määräten kaksi 50-tykkistä linjalaivaa Fierin ja Experimentin suojaamaan niitä. Loppuosa laivastosta järjestettiin taisteluun suojaamaan saattueen vetäytymistä. Kuninkaallinen laivasto jaettiin kahtia ja lisäksi kahdeksan linjalaivaa aloitti kontra-amiraali Samuel Hoodin johdolla saattueen takaa-ajon. Ensi kohtaaminen aiheutti tappioita kummallekin osapuolelle, kunnes de Grasse irrottautui suojaamaan saattuetta.

Pari seuraavaa päivää laivastot seurasivat toisiaan korjaten aluksiaan. Ranskan laivasto oli hieman kauempana 12. huhtikuuta, kun havaittiin harhaileva 74-tykkinen Zélé. Neljä linjalaivaa hyökkäsivät erillään olevaa ranskalaista vastaan. De Grasse jatkoi kohti Guadeloupea saattuetta suojaten ja Rodney kokosi laivastonsa ja määräsi sen taisteluryhmitykseen.

Taistelun alettua laivastot vaihtoivat täyslaidallisia perinteisen linjataistelun mukaisesti. Taistelun jatkuessa aiemmin voimakas tuuli vaimeni ja se muuttui puuskittaiseksi. Tuulen muutos auttoi Rodneyn lippulaivan HMS Formidablen sekä muutaman muun aluksen kuten HMS Duken ja HMS Bedfordin kohti ranskalaisten linjaa, jonka ne läpäisivät. Alusten pituussuunnassa ammutut tykinlaukaukset aiheuttivat ranskalaisaluksilla suurta tuhoa.

Tuntia myöhemmin tuuli kääntyi etelään pakottaen Ranskan laivaston hajaantumaan ja pyrkimään länteen, koska ne eivät kyenneet pitämään kurssiaan vasten tuulta. Brittien alusten tykit aiheuttivat edelleen suurta tuhoa ilman tehokkaita vastatoimia.

Seuraukset

Kuninkaallinen laivasto menetti 243 miestä kaatuneina ja 816 haavoittuneina. Alusten päälliköistä kaksi sai surmansa. Ranskalaisten tappioita ei ole tallennettu muun muassa kuusi aluksen päällikköä. Jamaikan maihinnousu peruuntui. Arvio tappioista on noin 3000 kaatuneina ja haavoittuneina, joiden lisäksi yli 5000 jäi sotavangeiksi.

Hood lähetettiin 17. huhtikuuta takaa-ajoon. Hän valtasi Monansalemn taistelussa 19. huhtikuuta kaksi 64-tykkistä linjalaivaa Jasonin ja Catonin sekä kaksi pienempää alusta.

Tappion jälkeen ranskalaiset saapuivat Cap Francoisiin osastoittain. Vaudreuilin komentama pääosa saapui 25. huhtikuuta. Marseillos, Hercule, Pluton ja Éveillé saapuivat 11. toukokuuta. Toukokuussa kaikki taistelusta selvinneet 26 alusta olivat palanneet Martiniquelle, missä niihin liittyi kaksitoista Espanjan laivaston alusta. Epidemia iski joukkoihin erityisesti maavoimiin surmaten tuhansia. Laivaston ja maavoimien kärsittyä merkittäviä tappioita päätettiin luopua Jamaikan valtauksesta.

Laivastot

Britannian kuninkaallinen laivasto

Alus	tykkejä	komentaja	tappiot	Huom!
HMS Royal Oak	74	Thomas Burnett	8 kaatunutta 30 haavoittunutta
HMS Alfred	74	William Bayne †	12 kaatunutta 40 haavoittunutta
HMS Montagu	74	George Bowen	14 kaatunutta 29 haavoittunutta
HMS Yarmouth	64	Anthony Parey	14 kaatunutta 33 haavoittunutta
HMS Valiant	74	Samuel Granston Goodall	10 kaatunutta 28 haavoittunutta
HMS Barfleur	98	kontra-amiraali Samuel Hood John Knight	10 kaatunutta 37 haavoittunutta
HMS Monarch	74	Francis Reynolds	16 kaatunutta 33 haavoittunutta
HMS Warrior	74	Sir James Wallace	5 kaatunutta 21 haavoittunutta
HMS Belliqueux	64	Andrew Sutherland	4 kaatunutta 10 haavoittunutta
HMS Centaur	74	John Nicholson Inglefield	?
HMS Magnificent	74	Robert Linzee	6 kaatunutta 11 haavoittunutta
HMS Prince William	64	George Wilkinson	0 kaatunutta 0 haavoittunutta
HMS Formidable	98	amiraali Sir George Rodney Sir Charles Douglas		Rodneyn lippulaiva