Avaa päävalikko

Sagalund on Kemiönsaaressa, Kemiön taajaman lähistöllä Vretassa toimiva, vuonna 1900 aloittanut ulkomuseo, jonka perustaja Nils Oskar Jansson otti esikuvakseen ruotsalaisen Artur Hazeliuksen Skansenin. Sagalundia on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi maaseutumuseoksi.

Sagalundin museo
Sagalundin museon päärakennus
Sagalundin museon päärakennus
Tyyppi kotiseutumuseo
Perustettu 1900
Sijainti Kemiö
Ylläpitäjä Sagalundin museosäätiö
Kotisivut Sagalundin kotisivut
Fallan talo
Museoalueelle on siirretty vanhoja rakennuksia, kuten tuulimylly.

Museon päärakennus, Sagalundgården, on entinen Kemiönsaaren emäntäkoulu. Museossa on talonpoikaistaloja, Brinkkulan eli Brinkullan torppa, Linnarnäsin talo ja Fallan talo,[1] jotka ulkorakennuksineen kertovat Lounais-Suomen maaseudun menneisyydestä ja erityisesti Kemiönsaaresta, koska kaikki paikalle siirretyt rakennukset ovat sieltä lähtöisin.lähde? Tjudan pedagogio, toinen Suomen maaseudulle perustetuista ala-alkeiskouluista, jonka perustamiskirja on vuodelta 1648, on siirretty alueelle vuonna 1914 Kemiön nuorisoseuran lahjana museolle. Kemiön ensimmäinen kansakoulu, johon museon perustajat tulivat opettajiksi, on lakkautettu, ja se toimii museopedagogisena keskuksena, jossa on muun muassa päiväkoti. Alueella on myös Kemiön vanha käräjätalo, joka on toiminut nimismiehen virka-asuntona ja kestikievarina. Se on peräisin 1700-luvulta ja siirretty ulkomuseoon vuonna 1938. Sagalundiin on sijoitettu myös Kemiön ensimmäinen kansakoulu, Vretan kansakoulu, jossa Weman ja Jansson asuivat ja toimivat opettajina vuosikymmeniä. Koulun ympäristössä ovat myös Kemiön nuorisoseuran hyvin säilynyt talo ja entinen emäntäkoulu, joka toimii nykyään museon päätalona. Museon puisto on pidetty hyvässä kunnossa. Siellä on 27 historiallista rakennusta.lähde?

Museon perustaja- ja vaikuttajahahmojen Adèle Wemanin ja Nils Oskar Janssonin eläkeläiskodiksi paikalle on rakennettu Sagalundin huvila vuonna 1911. Siinä on eletty vilkasta taiteilijaelämää 1910-1930 luvulla. Sisustus on säilynyt lähes sellaisenaan Janssonin ja Wemanin kuoltua.lähde?

Sagalund kuuluu Kemiönsaaren kunnan museosäätiölle, kuten myös Taalintehtaan ruukinmuseo.lähde?

Museossa on harjoitettu perinteisen museotyön lisäksi historiaa elävöittävää draamallisuutta jo Janssonin ajoista alkaen. Vapaaehtoistyö toimii vuoden ympäri ja samoin lapsiin kohdistuva kerhotoiminta sekä nk. aikamatkat.lähde?

Museovirasto on määritellyt Sagalundin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Museo harjoittaa myös julkaisutoimintaa.

JulkaisutMuokkaa

  • Ernst Lindroos, Sagalund: museiguide för Sagalunds hembygdsmuseum. Kimito: Sagalunds hembygdsmuseum, 1979
  • Ernst Lindroos, Sagalund: Sagalundin kotiseutumuseon museo-opas. Kemiö: Sagalundin kotiseutumuseo, 1979
  • Li Näse (toim.) Sagalund: "min kostsamma leksak" – Sagalund: "kallisarvoinen leikkikaluni". Kimito: Sagalunds museum, 2000 ISBN 951-98501-1-2.
  • John Björkman & Li Näse, Sagalund lever: inspiration till livslångt lärande. Kimitoön: Sagalunds museistiftelse, 2009 ISBN 978-951-98501-2-2.
  • Joachim Mickwitz (red.), Havet, minnet, slaget : kriget 1808-09. Kimito : Sagalunds museistiftelse, 2009 - (Forum navales skriftserie, ISSN 1650-1837 ; nr 33.). ISBN 978-951-98501-3-9.
  • Johanna Slotte ym., Barnen i Råttfällan: året med Valter och Astrid. teckningar: Margareta Sjöholm; text: Johanna Slotte; bilder: Dalsbruks Bruksmuseum och Pekka Turunen. Kimitoön: Sagalunds museistiftelse, 2013 ISBN 978-951-98501-4-6.
  • Patricia Bruun, Medicin, mat och magi : om örter, trädgårdar och kloka gummor. Kimitoön: Sagalunds museistiftelse, 2014 ISBN 978-951-98501-5-3.
  • Johanna Slotte ym., Rotanloukun lapset : Valterin ja Astridin vuosi. Piirtänyt Margareta Sjöholm ; kirjoittanut Johanna Slotte; suomentanut Jarmo Kujala. Sagalundin museosäätiö, 2016 ISBN 978-951-98501-7-7.
  • Anna Kamara ym., Har du gröna fingrar?: skolträdgård för lågstadiebarn. Sagalunds museistiftelse, 2016 ISBN 978-952-68514-1-9.
  • Anna Kamara ym. Kädet multaan!: koulukasvimaa alakouluikäisille. Sagalundin museosäätiö, 2016 ISBN 978-951-98501-8-4.

LähteetMuokkaa

  1. Minna Rosvall: Sagalundin museoon siirretään kokonainen talo 13.7.2012. Yle Uutiset. Viitattu 14.7.2012.
  2. Sagalundin kotiseutumuseo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa