Saantosuoja

Saantosuojalla tarkoitetaan vilpittömästi toimineen ostajan suojaa esineen oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Toisin sanoen saantosuoja (vilpittömän mielen suoja) takaa luovutuksensaajalle (ostajalle, lahjan saajalle ym.) laillisen oikeuden irtaimistoon, jonka hän on vilpittömässä mielessä saanut. Saantosuojaa rasittaa kuitenkin oikean omistajan lunastusoikeus esineeseen.

Esimerkki saantosuojastaMuokkaa

Esimerkiksi A:n lainatessa irtaimen esineen B:lle ja tämän myydessä kyseisen esineen vilpittömästi toimineelle C:lle, C saa saantosuojaa eli hänestä tulee esineen omistaja.

Koska kyseinen esine oli kaupantekohetkellä B:n hallinnassa, on C:n mahdollista sen perusteella tehdä omistajaolettama ja täten saada saantosuojaa A:ta vastaan. Suomen oikeuden mukaan esine on tämän jälkeen laillisesti C:n omistuksessa eli kyseessä on laillinen saanto. A:lla on kuitenkin oikeus lunastaa esine takaisin C:ltä.[1] Samoin on laita, jos esineen omistaja on vain luovuttanut esineen B:n säilytettäväksi, mutta tämä on luvattomasti myynyt sen.[2]

Edellytykset saantosuojan saamiseksi (irtain esine)Muokkaa

  • Myyjän on esiinnyttävä esineen omistajana ja esineen on myös oltava hänen hallinnassaan;
  • C:n on toimittava luovutushetkellä vilpittömin mielin, eli hän ei tiedä eikä hänen pitäisi tietää myyjän puutteellisesta luovutusoikeudesta; ja
  • C:n on saatava esine hallintaansa.

Esimerkiksi oikeustapauksessa KKO:1948-II-101 B oli myynyt A:n omistaman maalauksen C:lle, joka oli lahjoittanut sen taidesäätiö D:lle. D velvoitettiin luovuttamaan maalaus A:lle lunastusta vastaan, joka oli sen kauppahinnan määräinen, minkä C oli siitä maksanut. Toisin sanoen taidesäätiö D sai saantosuojaa oikeaa omistajaa A:ta vastaan ja näin ollen sai rahakorvauksen siitä, että joutui luopumaan taulusta.

Saantosuojaa ei voi saada, jos esineen alkuperäinen omistaja on menettänyt esineen näpistyksen, varkauden, ryöstön taikka kiristyksen johdosta. Tällaisessa tapauksessa vilpittömässä mielessä oleva ostaja on velvollinen palauttamaan esineen oikealle omistajalleen ilman lunastusta, ja rikokseen syyllistynyt myyjä on velvollinen maksamaan vahingonkorvausta.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Kauppakaari, 11. luvun 4 § (on yhä voimassa ostajan saantosuojan, mutta ei myyjälle tuomittavan rangaistuksen osalta, josta nykyisin on voimassa rikoslain 28. luvun säännökset)
  2. Kauppakaari, 12. luvun 4 §
  3. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta, 11 §