S/S Leena oli suomalainen rahtihöyrylaiva, joka tuhoutui luultavasti törmättyään sodanaikaiseen merimiinaan Gotlannin kaakkoispuolella 12. helmikuuta 1946. Laivan koko 20-henkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa. Laivan omisti John Nurminen Oy:n Laiva Oy Fennia Steamship Co Ltd, ja kapteenina toimi merikapteeni Enok Savolainen.

S/S Leena lähti 10. helmikuuta 1946 selluloosalastissa Mäntyluodon satamasta kohti Kööpenhaminaa. Laiva lienee törmännyt Gotlannin lähistöllä merimiinaan. Gotlannin saaren rannoille ajautui laivasta peräisin ollutta materiaalia, muun muassa pelastusvöitä, lastiluukkujen ja laivan sisustuksen kappaleita sekä erilaista pikkutavaraa. Etsintöjä vaikeutti Gotlannin vesillä raivonnut voimakas lumimyrsky, eikä laivasta ja sen miehistöstä löydetty mitään merkkejä etsintöjen aikana. Laivalla oli radiolaitteet, mutta niitä ei ollut käytetty avun pyytämiseen.

S/S Leena oli rakennettu S. P. Austin & Son Ltd:n telakalla Sunderlandissa Englannissa vuonna 1905. Laivan pituus oli 70,09 metriä, leveys 10,15 metriä ja syväys 4,88 metriä. Laivan kantavuus oli 1 600 dwt ja höyrykoneen teho 800 hevosvoimaa. Laivan nimenä oli aluksi Thames, ja se oli vuoteen 1925 eri englantilaisten varustamoiden omistuksessa. Vuonna 1925 laivan osti norjalainen Farsundissa toiminut D/S A/S Carolvore -varustamo, ja sen nimeksi tuli Fredavore. Vuonna 1931 laiva siirtyi mukavuuslippulaivana Suomen lipun alle, ja sen pääomistajana oli englantilainen Jersey Shipping Investment Co Ltd. John Nurminen Oy:n Laiva Oy Fennia Steamship Co Ltd hoiti laivaa huhtikuusta 1939 alkaen laivan omistajan ollessa Cardiffissa toiminut F. W. Moorsom & Co Ltd. Laiva liikennöi tällöin Englannin ja Iberian niemimaan välillä.

Laiva siirtyi John Nurminen Oy:n omistukseen syyskuussa 1939, ja sen nimeksi vaihtui tällöin Leena. Laiva liikennöi nyt Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Toisen maailmansodan aikana S/S Leena oli 1943 Saksalle vuokrattuna Norjan rannikkoliikenteessä. Huhtikuussa 1944 Narvikista Saksaan saattueessa matkalla ollut S/S Leena joutui englantilaisten lentokoneiden hyökkäyksen kohteeksi. Miehistö hylkäsi laivan, mutta kun pelastusveneet joutuivat lentokoneiden tulitukseen, miesten oli pakko hypätä mereen ja uida takaisin laivalle. S/S Leena selvisi hyökkäyksestä, mutta kolme muuta saattueen laivaa upposi ja yksi laiva ajoi karille. [1][2][3]

Suomen merimuseon kokoelmissa on merikapteeni Kullervo Räisäsen kokoamaa aineistoa S/S Leenan viimeisistä vaiheista vuosina 1944–1946 ennen laivan katoamista. Räisänen oli laivalla matruusina vuonna 1945.[4]

Lähteet muokkaa