Sähkömagneetti

Sähkömagneetti on magneetti, joka magnetoidaan sähkövirralla.

Tavallisimmin sähkömagneetin muodostavat rautainen sydän ja sen ympärille käämiksi kierretty sähköjohdin. Rautasydän magnetoituu, kun johtimessa kulkee sähkövirta, mutta virran lakattua sydämeen jää vain heikkoa jäännösmagnetismia.

Historia

Ensimmäiset todisteet magnetoitumisen ja liikkuvan varauksen välisestä suhteesta havaitsi vuonna 1820 tanskalainen tiedemies Hans Christian Ørsted, joka havaitsi kompassineulan heilahtelun virtajohdon lähellä.

Erilaisia sähkömagneetteja

Rautasydämiset sähkömagneetit

Kaikkein tavallisin sähkömagneetin käyttökohde on sähkömekaaniset laitteet. Releet ja sähkömoottorit sisältävät monenlaisia ja -kokoisia sähkömagneetteja. Myös muuntajat ovat eräänlaisia sähkömagneetteja, vaikka ne eivät synnytäkään merkittävää ulkoista magneettikenttää.

Suprajohtava sähkömagneetti

Sovelluksissa, joissa tarvitaan voimakasta, hyvin vakaata magneettikenttää käytetään usein ilmasydämistä suprajohtavaa magneettia. Suprajohtava magneetti ei kuluta tehoa, vaan sen käämiin syötetty sähkövirta kiertää (periaatteessa) häviöttömästi ja ylläpitää vakaan magneettikentän. Tärkeä suprajohtavien sähkömagneettien käyttöalue on magneettikuvaus.

Käyttökohteita

Lukuisia muitakin käyttötapoja on, mm. metallisten roskien kerääminen tai siirtely.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Merkinnän syy: Sähkövirta, magneettikenttä, voima: ilmiöt ja kaavat.