Sámi soga lávlla
Sámi soga lávlla (suom. "Saamen suvun laulu") on norjalaisen Isak Saban kirjoittama runo, joka julkaistiin Saǥai Muittalægje -lehdessä 1. huhtikuuta 1906. Saamelaiskonferenssissa vuonna 1986 päätettiin käyttää runoa saamelaisten kansallislauluna. Arne Sørlie sävelsi laulun ja melodia hyväksyttiin Helsingissä pidetyssä 15. saamelaiskonferenssissa vuonna 1992. Teksti on käännetty kaikille saamelaiskielille.[1]
Sámi soga lávlla | |
---|---|
kansallislaulun nuotit |
|
Valtio | saamelaiset |
Säveltäjä | Arne Sørlie |
Sanoittaja | Isak Saba |
Suomenkielinen nimi | Saamen suvun laulu |
|
Vuonna 2017 saamelaiskonferenssi teki aloitteen saamelaisten kansallisjoiun nimeämiseksi. Vuonna 2022 tällaiseksi valittiin Sámi eatnan duoddariid, jonka on tehnyt Nils-Aslak Valkeapää. Kyseessä ei ole uusi kansallislaulu.[2]
Pohjoissaamen versio (nykyortografia)
muokkaa- Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
- sabmá suolggai Sámieanan.
- Duottar leabbá duoddar duohkin,
- jávri seabbá jávrri lahka.
- čohkat čilggin, čorut čearuin
- allanaddet almmi vuostái.
- Šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
- cáhket ceakko stállenjárggat
- máraideaddji mearaide.
- Dálvit dáppe buolašbiekkat,
- muohtaborggat meariheamit.
- Sámisohka sieluin mielain
- eahccá datte eatnamiiddis:
- Mátkálažžii mánuheabit,
- giđđudeaddji guovssahasat, -
- ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
- juhca jávrriin, jalgadasain,
- geresskálla máđiid miel.
- Ja go geassebeaivváš gollut
- mehciid, mearaid, mearragáttiid,
- golli siste guollebivdit
- suilot mearain, suilot jávrriin.
- Gollin čuvget čáhcelottit,
- silban šovvot sámieanut,
- šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,
- luitet olbmát lávllodemiin
- geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.
- Sámieatnan sohkagoddi –
- dat lea gierdan doddjokeahttá
- goddi čuđiid, garrogávppiid,
- viehkes vearrevearroválddiid.
- Dearvva dutnje, sitkes sohka!
- Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
- Eai leat doarut dorrojuvvon,
- eai leat vieljain varat vardán
- sámi siivo soga sis.
- Máttarádját mis leat dovle
- vuoitán vearredahkkiid badjel.
- Vuostálastot, vieljat, miige
- sitkatvuođain soardiideamet!
- Beaivvi bártniid nana nálli!
- Eai du vuoitte vašálaččat,
- jos fal gáhttet gollegielat,
- muittát máttarmáttuid sáni:
- Sámieatnan sámiide!
Lähde:[3]
Otto Mannisen suomennos
muokkaa- Kaukaa alta seitsentähden
- Lapin kulma kuumottavi
- aava Turjan tunturisto
- järvi järven tuolla puolen,
- valtahiset harjat, huiput
- kohoo kohti ilman kantta,
- joet joikaa, korvet kaikaa,
- niemet pystyt, rautarinnat,
- työntyy tyrskymerta päin.
- Tuimat tääl' on talven viimat,
- tuulet, tuiskut määrättömät,
- Saamen suku sieluin, mielin
- silti rakastavi maitaan;
- kulkijalle kuudan hohtaa,
- roihuavat pohjanpalot,
- poro pärskyy koivikossa,
- melu täyttää järvet, jängät
- pulkankolke talvitiet.
- Taas kun kesäpäivän kehrä
- kultaa metsät, meret, rannat,
- kalamiehet meren, järven
- kultakimalteessa keinuu,
- kultasotkat soutaa, soiluu
- hopeoina Lapin virrat,
- välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
- miehet laskee lauleskellen
- kosket, könkäät, suvannot.
- Sortumatta Saamen heimo
- kestänyt on vainolaisten
- tapporetket, kirokaupat,
- viekkaat väärän veron viejät.
- Terve, sitkeä sa heimo,
- Terve, rakas rauhan juuri,
- veljesriidan raastamaton,
- veljesveren vuotamaton
- Saamen heimo hiljainen!
- Saivat esi- isät ammoin
- voiton väärintekijöistä.
- Veljet, mekin torjukaamme
- sitkeästi sortajamme!
- Suku vankka Päivän poikain,
- ei sua voita vainolainen,
- kultakieltäs jos vain vaalit,
- taattojen jos neuvot muistat
- Saamien on Saamen maa!
Lähde:[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kansalliset symbolit Sámiráđđi. Viitattu 22.7.2020. (norja)
- ↑ Nils-Aslak Valkeapään joiku on valittu saamelaisten kansallisjoiuksi – kuuntele kappale edesmenneen taiteilijan itsensä esittämänä Yle Uutiset. 15.8.2022. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ a b Saamen suvun laulu Saamelaiskäräjät. 2024. Viitattu 6.2.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Sámi soga lávlla (mp3)
- Saǥai Muittalægjessa (Arkistoitu – Internet Archive)