Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee musiikin termiä. Muita merkityksiä, katso täsmennyssivu.

Rytmi musiikin käsitteenä tarkoittaa äänen järjestelmällistä jakamista erilaisiin keskenään suhteellisiin aikakestoihin. Absoluuttista aikakestoa tarkoittaa käsite tempo.

J. Combarieun mukaan "rytmi syntyy siitä, että sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika järjestelmällisesti jakaantuu korvalle tajuttavalla lailla". Ilmari Krohn kuvailee, että "säveltaiteessa rytmi tarkoittaa sävelteosten osien, - niin laajempien kuin pienempienkin - suhtautumista siihen kokonaisuuteen, johon ne lähinnä kuuluvat"".

Ilmari Krohnin käyttämät rytmiyksiköt:

  1. Iskuala (isku)
  2. Iskupari
  3. Säe
  4. Säepari
  5. Lauseke
  6. Taite, säkeistö
  7. Sikermä
  8. Jakso
  9. Yksiö
  10. Kehiö
  11. Täysiö
  12. Täysiösarja

Iskun puolestaan voidaan katsoa jakautuvan seuraavanlaisesti:

  1. täyspitkä (1) (taaaa)
  2. spondee (1/2 + 1/2) (taa taa)
  3. daktyyli (1/2 + 1/4 + 1/4) (taa ti ti)
  4. vastadaktyyli (1/4 + 1/4 + 1/2) (ti ti taa)
  5. (1/2. 1/4) (ta-aa ti)
  6. (1/4 1/2.) (ti ta-aa)
  7. synkooppi (1/4 + 1/2 + 1/4) (ti taa ti)
  8. trioli (1/3 + 1/3 + 1/3) (ti ti ti)
  9. nelisävel (1/4 + 1/4 + 1/4 + 1/4) (ti ti ti ti)


KirjallisuuttaMuokkaa

  • Krohn, Ilmari: Musiikin teorian oppijakso, osa I: Rytmioppi. WSOY 1958.

Aiheesta muuallaMuokkaa