Rysäkirjoahven
Rysäkirjoahven[3] (Acaronia nassa) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva makeissa vesissä elävä kalalaji. Lajia kalastetaan ravinnoksi ja pidetään myös akvaariossa.[4]
| Rysäkirjoahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Kirjoahvenkalat Cichliformes |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Suku: | Acaronia |
| Laji: | nassa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acaronia nassa |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaa
Rysäkirjoahven voi kasvaa korkeintaan 15,4 senttimetrin mittaiseksi. Koiraat ovat yleensä naaraita kookkaampia. Lajilla on suuri piikikäs selkäevä sekä peräevään sulautunut pyrstö.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaRysäkirjoahventa tavataan Bolivian, Brasilian, Kolumbian, Ranskan Guayanan, Guyanan ja Perun sisävesistä. Laji elää pääasiassa sameissa, hitaasti virtaavissa joissa ja puroissa noin metrin syvyydessä. Sopiva lämpötila sille on 25–28 celsiusastetta, pH-arvo 7 ja dH-arvo 12–15.[4]
Ravinto ja elintavat
muokkaaRysäkirjoahven elää yksin ja käyttää ravinnokseen katkarapuja, hyönteisiä sekä pikkukaloja. Laji kutee sadekauden aikana. Naaras pitää huolta mätimunista koiraan vartioidessa lähiseutua.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Frederico, R.G.: Acaronia nassa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2023. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Acaronia nassa FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 87. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b c d Acaronia nassa (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)