Ruskosusihai

kalalaji

Ruskosusihai[2] eli syvännepiikkihai (Centroscymnus coelolepis) on Somniosidae-heimoon kuuluva kalalaji.

Ruskosusihai
Portuguese shark.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Piikkihaikalat Squaliformes
Heimo: Somniosidae
Suku: Centroscymnus
Laji: coelolepis
Kaksiosainen nimi

Somniosus microcephalus
(Barbosa du Bocage & Brito Capello, 1864)

Synonyymit
  • Scymnodon melas Bigelow, Schroeder & Springer, 1953
  • Centroscymnus macrops Hu & Li, 1982
Ruskosusihain levinneisyys
Ruskosusihain levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ruskosusihai Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruskosusihai Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

 
Ruskosusihain pää ylhäältä ja alhaalta kuvattuna.

Ruskosusihain tavallinen pituus on 92 senttimetrin luokkaa. Maksimissaan sen on havaittu yltävän 120 senttimetrin mittaan. Sen selkäevässä on kaksi hyvin pientä piikkiä.[3] Sen ruumis on kohtalaisen tanakka. Kuono on lyhyt ja tylppä. Kiduskaaret ovat lyhyitä. Tämän hain suu on hiukan kaareva ja sitä ympäröivät paksut huulet. Sillä on hyvin lyhyet selkäpiikit, jotka tuskin näkyvät pienien selkäevien juuressa. Ensimmäisen selkäevä alkaa hyvin pyöreäreunaisten rintaevien takaosan kohdalla. Ruskosusihailta puuttuu peräaukko. Se voidaan sekoittaa leijahaihin (Dalatias licha) tai holkeriin (Somniosus microcephalus), mutta erotukseksi ruskosusihaihin niiltä puuttuvat selkäpiikit.[4]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Ruskosusihaita tavataan laajasti mutta hajanaisesti Atlantin valtamerellä, missä sen levinneisyysalue kattaa alueen Islannista Etelä-Afrikkaan, Välimeren länsiosat sekä alueen Newfoundlandin matalikosta Delawarenlahteen. Tyynellämerellä sitä tavataan meren länsiosissa alueella Cape Hawkesta Beachportiin sekä Tasmaniassa.[1] Vuonna 2007 ruskosusihai havaittiin yllättäen Grönlannista, minne sen uskotaan levinneen osaksi meriveden lämpenemisen takia. Ruskosusihai on tavattu Grönlannin vesiltä kolme kertaa myöhemminkin.[5] Nämä hait elävät 270–3700 metrin syvyydessä merenpinnasta. Lajin tiedetään olevan vähälukuisempi kuin lattahai (Deania calcea) tai kuonosamettihai (Centroscymnus crepidater), vaikka sen populaatioita ei ole määrällisesti arvioitu. Näiden syiden takia Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee ruskosusihain silmälläpidettäväksi lajiksi.[1]

Ravinto ja elintavatMuokkaa

Ruskosusihain ravintoa ovat pääasiassa kalat (mukaan lukien hait) ja pääjalkaiset sekä pohjalla elävät selkärangattomat ja valaat. Australian eteläosien ulkopuolella niiden syömiä varsinaisia luukaloja ovat silokuoreet, keltaroussi (Hoplostethus atlanticus) ja pienet valokalat. Portugalissa tehtyjen tutkimusten mukaan ruskosusihai tulee sukukypsäksi 95–110, keskimäärin 101 senttimetrin mittaisena.[3] Australiassa taas on havaittu naaraiden saavuttavan sukukypsyyden 95 ja koiraiden 75 senttimetrin mittaisena. Australiassa syntyneiden poikasten koko oli keskimäärin 30 senttimetriä, ja niitä syntyi 8–19 kappaletta. Ruskosusihain lisääntyvyystehokkuus on todennäköisesti alhainen.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Stevens, J. & Correia, J.P.S.: Somniosus microcephalus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2003. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.01.2020. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 10. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b Centroscymnus coelolepis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  4. Bester, Cathy; Burgess, George: Centroscymnus coelolepi Portuguese Shark Florida Museum Web. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  5. Kuvagalleria: Outoja kaloja National Geographic Suomi. Viitattu 30.1.2020. (suomeksi)