Ruotsin hallitus

Ruotsin korkein vallankäyttäjä

Ruotsin hallitus (ruots. Sveriges regering tai yksinkertaisesti regeringen), virallisesti Ruotsin kuningaskunnan hallitus (ruots. Konungariket Sveriges regering)[1] on Ruotsin korkeinta toimeenpanevaa valtaa käyttävä valtioelin. Ruotsin hallitus koostuu pääministeristä ja 22 muusta ministeristä. Ruotsin nykyinen pääministeri on Stefan Löfven.[2] Parlamentarismin periaatteen mukaisesti hallituksen tulee nauttia valtiopäivien luottamusta. Mikäli yli puolet valtiopäiväedustajista äänestää hallitukselle epäluottamusta, sen tulee erota, muussa tapauksessa se saa luottamuksen, vaikka alle puolet äänestäisi luottamuksen puolesta.[3]

Hallituksen toimipaikkana on Tukholman keskustassa sijaitseva Rosenbad, kuvassa vasemmalla. Oikealla valtiopäivätalo.

Hallituksen alaisuudessa toimii yksitoista ministeriötä (departement), valtioneuvoston valmistelukanslia (pääministerin johtama erilaisista kanslioista koostuva hallituskanslian työtä johtava ja koordinoiva elin)[4], ja hallinto-osasto, jotka yhdessä muodostavat hallituskanslian.[5]

TehtävätMuokkaa

Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa[6]

  • lakiesitysten tekeminen valtiopäiville
  • valtiopäivien tekemien päätösten toimeenpano
  • budjetin valmistelu
  • Ruotsin edustaminen EU:ssa
  • sopimusten tekeminen muiden valtioiden kanssa
  • eräiden korkeiden valtiollisten virkojen täyttäminen (esimerkiksi maaherrojen ja laitosten pääjohtajien valitseminen)
  • päätöksenteko asioissa, joista jokin muu viranomainen ei päätä

Hallitus siis vastaa suuresta osasta politiikan "juoksevista asioista", ja päättää pitkälti sellaisista asioista, joissa perustuslaki ei erikseen määrää päätöksenteon kuuluvan valtiopäiville (lainsäädäntö, verotus ja budjetti[7]).

Hallituksen muodostaminenMuokkaa

Ruotsin kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa valtiopäiville. Valtiopäiväedustajat puolestaan valitsevat pääministerin puhemiehen ehdotuksesta. Lopuksi pääministeri valitsee muut ministerit.

Vaalien jälkeenMuokkaa

Vaalituloksen selvittyä istuva pääministeri voi valita, jatkaako pääministerinä vai ei. Jos hän valitsee jatkavansa, järjestetään luottamusäänestys, ja mikäli yli puolet (vähintään 175) edustajaa äänestää vastaan, pääministerin pitää erota ja hallitus kaatuu (epäluottamuksesta voidaan äänestää milloin vain, mutta vaalien jälkeen puolueiden voimasuhteet voivat olla ratkaisevasti muuttuneet). Jos pääministeri puolestaan päättää erota, kaatuu hallitus ilman äänestystä. Tässä yhteydessä puhemies pyytää eronnutta pääministeriä ja tämän hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on valittu.

Puhemies aloittaa heti hallituksen eron jälkeen keskustelut kaikkien valtiopäiväpuolueiden puheenjohtajien kanssa, ja valitsee hallitustunnustelijaksi sen, jolla katsoo olevan parhaat mahdollisuudet muodostaa uusi hallitus. Mikäli uudet valtiopäiväedustajat valitsevat ensimmäisessä kokoontumisessaan noin kaksi viikkoa vaalien jälkeen uuden puhemiehen, tämä jatkaa siitä mihin edellinen puhemies jäi.

Keskusteltuaan puheenjohtajien kanssa ja tehtyään päätöksensä puhemies ilmoittaa pääministeriehdokkaan sekä hallitukseen kaavaillut puolueet valtiopäiville, jossa asiasta äänestetään. Mikäli yli puolet edustajista äänestää vastaan, ehdotus hylätään ja puhemies käy uudelleen keskustelut puoluejohtajien kanssa ja tekee uuden ehdotuksen. Muussa tapauksessa se hyväksytään. Puhemies voi tehdä kaikkiaan neljä ehdotusta, ja jos neljäskään ei mene läpi, järjestetään uudet vaalit.[3]

Kun pääministeri on valittuMuokkaa

 
Konseljisali Tukholman kuninkaanlinnassa. Täällä hallituksen vaihtuminen tapahtuu muodollisesti monarkin puheenjohdolla.

Valtiopäivien hyväksymällä pääministerillä on valta nimetä loput ministerit hallitukseensa. Hänen tulee ilmoittaa valintansa mahdollisimman pian nimityksensä jälkeen.

Virallisesti uusi hallitus astuu virkaansa valtionpäämiehen eli kuninkaan tai hallitsevan kuningattaren puheenjohtamassa konseljissa, jossa puhemies ilmoittaa ehdotuksensa ja valtiopäivien siitä tekemän päätöksen, ja valtionpäämies toteaa uuden hallituksen astuneen virkaansa.[3]

Nykyinen kokoonpanoMuokkaa

Ruotsin nykyinen hallitus on Löfvenin III hallitus. Siinä on 11 ministeriötä ja pääministerin lisäksi 21 ministeriä.

Virka Nimi Virassa Puolue
Valtioneuvoston valmistelukanslia
Pääministeri Stefan Löfven 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
EU-ministeri Hans Dahlgren 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Oikeusministeriö
Oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson 9.7.2021 Sosiaalidemokraatit
Sisäministeri Mikael Damberg 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Ulkoministeriö
Ulkoministeri Ann Linde 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Kehitysapuministeri Per Olsson Fridh 9.7.2021– Ympäristöpuolue
Kauppa- ja Pohjoismaa-ministeri Anna Hallberg 10.9.2019 Sosiaalidemokraatit
Puolustusministeriö
Puolustusministeri Peter Hultqvist 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Sosiaaliministeriö
Sosiaaliministeri Lena Hallengren 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Sosiaaliturvaministeri Ardalan Shekarabi 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Magdalena Andersson 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Rahoitusmarkkinaministeri Åsa Lindhagen 9.7.2021– Ympäristöpuolue
Julkishallintoministeri Lena Micko 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Koulutusministeriö
Koulutusministeri Anna Ekström 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Korkeakoulu- ja tutkimusministeri Matilda Ernkrans 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Ympäristöministeriö
Ilmasto- ja ympäristöministeri
(varapääministeri)
Per Bolund 9.7.2021– Ympäristöpuolue
Elinkeinoministeriö
Elinkeinoministeri Ibrahim Baylan 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Kulttuuriministeriö
Kulttuuri-, urheilu- ja demokratiaministeri Amanda Lind 9.7.2021– Ympäristöpuolue
Työmarkkinaministeriö
Työmarkkinaministeri Eva Nordmark 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Tasa-arvo- ja asuntoministeri Märta Stenevi 9.7.2021– Ympäristöpuolue
Infrastruktuuriministeriö
Infrastruktuuriministeri Tomas Eneroth 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Energia- ja digitalisaatioministeri Anders Ygeman 9.7.2021– Sosiaalidemokraatit
Lähteet:[8]

LähteetMuokkaa

  1. Svar på fråga 2004/05:1438 om undertecknare av slutdokument om nya grundregler inom EU riksdagen.se. 27.4.2005. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  2. Sveriges regering regeringen.se. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  3. a b c Så bildas regeringen riksdagen.se. 24.2.2021. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  4. Statsrådsberedningen regeringen.se. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  5. Regringskansliet - Organisation regeringen.se. 4.5.2020. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  6. Så arbetar regeringen regeringen.se. 28.3.2017. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  7. Regeringsformen 4§ lagen.nu. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
  8. Sveriges regering regering.se. Ruotsin hallitus. Viitattu 22.10.2016. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa