Ruotsin–Norjan sota (1814)

Ruotsin–Norjan Sota, joka tunnetaan myös nimillä Sota Norjaa vastaan (ruots. Fälttåget mot Norge), Sota Ruotsin kanssa (norj. Krigen med Sverige) ja Norjan itsenäisyyssota oli vuoden 1814 kesäkuussa Norjan ja Ruotsin välillä käyty sota. Sota päättyi Norjan tappioon minkä jälkeen Norja liitettiin osaksi Ruotsi-Norjaa.

Ruotsin-Norjan Sota
Osa Napoleonin sotia
Lierin taistelu
Päivämäärä: 26. heinäkuuta – 14. elokuuta 1814 Paikka: Norja Lopputulos: Ruotsin voitto
Osapuolet
Norjan kuningaskunta	Ruotsi
Komentajat
Kristian VIII Johannes Sejersted Frederick von Haxthausen	Kaarle XIII Kaarle XIV Juhana
Vahvuudet
30 000 miestä 8 kenttätykkiä 7 prikiä 150 tykkivenettä	45 523 miestä 117 kenttätykkiä 5 frikaattia 24 pienempää alusta 60 tykkivenettä
Tappiot
Alle 500 kuollut ja haavoittunut.	Alle 500 kuollut ja haavoittunut.
Tappioiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Tausta

Tammikuussa 1814 kirjoitetussa Kielin sopimuksessa Tanska-Norjan kuninkaan Frederik VI:n täytyi luovuttaa Norja Ruotsille. Tämä johtui siitä, että Ranska, jonka liittolainen Tanska-Norja oli, kärsi tappion Napoleonin sodissa. Norja ei hyväksynyt sopimusta ja 26. heinäkuuta Ruotsi hyökkäsi Norjaan.

Sota

Väkivaltaisuudet alkoivat 26. heinäkuuta Ruotsin laivaston hyökäyksellä Hvalerissa. Norjan armeija evakuoitiin ja alukset onnistuivat pakenemaan, mutta ne eivät enää taistelleet sodassa. Ruotsin armeijan tärkein hyökkäys rajan yli tapahtui Haldenissa. Ruotsin armeija ohitti ja piiritti Fredrikstenin linnoituksen ja etenivät pohjoiseen samalla, kun 6 000 sotilasta nousi maihin Kråkrøyssa Fredrikstadin lähellä.

Norjan armeija onnistui pysäyttämään Ruotsin hyökkäyksen Lierissä 2. elokuuta ja toisen kerran Matrandissa 5. elokuuta. 3. elokuuta kuningas Kristian VIII saapui rintamalle ja hänet suostuteltiin vaihtamaan taktiikkaansa ja käyttämään Rakkestadiin sijoitetut joukot vastahyökkäykseen ruotsalaisia vastaan. Käsky vastahyökkäykseen annettiin 5. elokuuta, mutta peruutettiin muuteman tunnin jälkeen. Norjalaiset joukot perääntyivät Glomma-joen yli Langnesissa. Viimeinen suuri taistelu käytiin 9. elokuuta sillanpäässä Langnesissa, jossa ruotsalaiset joukot ajettiin pois. Ruotsi pääsi kuitenkin voitolle Kjølbergin sillan taistelussa 14. elokuuta. Taistelun jälkeen Ruotsilla oli tyhjä tie Norjan pääkaupunkiin Kristianiaan.

Vaikka Norja oli voittanut Langnesissa, kummallekkin osapuolille oli selvää, että Norja tulisi häviämään. Norja suostui neuvottelemaan Ruotsin kanssa, koska sota oli vaikeuttanut sen raha-asioita. Kummatkin osapuolet olivat kiinnostuneita lopettamaan sodan pikaisesti.

Normaalille norjalaiselle sotilaalle sota näytti huonosti valmistellulta ja huonosti taistellulta. Norjan häviöstä syytettiin Kristian VIII:aa ja kenraali Frederik von Haxthausenia, joista jälkimmäistä syytettiin maanpetoksesta.

Lähteet

• Angell, Henrik: Syv-aars-krigen for 17. mai 1807–1814, s. 219. Kristiania: Aschehoug, 1914.
• Dyrvik, Ståle; Feldbæk, Ole: Aschehoughs Norgeshistorie – Mellom brødre – 1780–1830, s. 159. 7. Oslo: H. Aschehough & Co, 1996.
• http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2007042600002