Ruostevatsamuura
Ruostevatsamuura (Drymophila ferruginea) on puumuuriin kuuluva varpuslintu. Laji kuuluu Brasilian itärannikon kotoperäisiin lajeihin.
| Ruostevatsamuura | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Puumuurat Thamnophilidae |
| Suku: | Pitkäpyrstömuurat Drymophila |
| Laji: | ferruginea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Drymophila ferruginea |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKooltaan ruostevatsamuura on noin 14 cm. Koiraan päälaki ja sivut ovat väritykseltään mustat ja silmäkulmajuovat ovat valkoiset. Selkä on väritykseltään ruskea sekä musta ja yläperä kastanjanruskea. Pitkähkö pyrstö on musta ja höyhenten kärjet ovat valkoiset. Mustissa siivissä on kaksi leveää valkoista juovaa. Vatsastaan ruostevatsamuurakoiras on punaruskea. Naaras muistuttaa ulkonäöltään koirasta, mutta on päälaeltaan harmaa ja väritys on muutenkin hieman koirasta vaaleampi. Ruostevatsamuura muistuttaa ulkonäöltään bambumuuraa (Drymophila rubricollis), joka on väriltään hieman ruostevatsamuuraa vaaleampi.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaRuostevatsamuuraa tavataan Brasilian itärannikolla Bahian osavaltion kaakkoisosista Santa Catarinan osavaltion itäosiin. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät, joissa kasvaa erityisesti bambuja.[2]
Ruostevatsamuurat liikkuvat yleensä pareittain tai liittyneenä sekaparviin muiden metsän pohjakerroksen lintujen kanssa. Ruostevatsamuurat ovat yleensä suhteellisen helposti tarkkailtavia lintuja.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Drymophila ferruginea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 294. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.12.2009). (englanniksi)