Avaa päävalikko

Rudolf Ray (12. kesäkuuta 1884 Lappee14. kesäkuuta 1930 Helsinki[1]) oli suomalainen liikemies ja pääkonsuli. Hänet tunnetaan vuonna 1931 Helsingin Kaivopuistoon istutetun Itsenäisyyden kuusen lahjoittajana.

Lappeen pitäjän Lapveden kylässä ratamestari Anders Rayn perheeseen syntynyt Rudolf Ray opiskeli Helsingin Suomalaisessa Reaalilyseossa vuodesta 1894 lähtien, mutta jätti koulun kesken 1901 ja ryhtyi rautatievirkamieheksi. Vuonna 1914 hän perusti Helsinkiin maataloustuotteita välittäneen liikkeen Maanviljelijäin Kauppatoimisto. Suomen itsenäistyttyä Ray ryhtyi vuonna 1919 Chilen pääkonsuliksi toimien lähinnä maan salpietariteollisuuden edustajana.[1]

Vuonna 1930 kuollut Ray lahjoitti testamentissaan eduskunnalle Suomen itsenäistymispäivänä 1917 istuttamansa kuusen sekä varat siihen liittyvää muistomerkkiä varten. Kaivopuistoon siirretty kuusi muistomerkkeineen luovutettiin eduskunnalle juhlallisin menoin 13. toukokuuta 1931.[2] Muistomerkissä on Rayn kirjoittamia säkeitä ja lisäksi tilaisuudessa esitettiin hänen sanoittamansa Isänmaan kuusen hymni, jonka oli säveltänyt Leevi Madetoja.[1] Ray teki myös ehdotuksen Suomen vaakunaksi, jossa leijonan sijasta oli karhu. Hänen suunnittelemansa vaakuna on ikuistettu Itsenäisyyden kuusen muistokiveen.[3]

TeoksetMuokkaa

  • Suomen kansallisvaakuna. Helsinki: Suomalainen kirjakauppa, 1932.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Itsenäisyyden kuusi. Helsingin Sanomat, 14.5.1931, s. 5–6. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 19.4.2018.
  2. ”Virittäin sille vapauden soihdun...”. Helsingin Sanomat, 4.12.1960, s. 11, 20. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 19.4.2018.
  3. Heikkinen, Mikko-Pekka: ”En voisi vetää sitä ylleni” – Suomen leijonasta on taisteltu aina, ja nyt se halutaan äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön 4.12.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2018.