Routhin lause antaa geometriassa kolmen ceviaanin sisällensä rajoittaman kolmion pinta-alan. Sen esitti ja todisti ensimmäisenä Edward John Routh (1831 – 1907) vuonna 1891.[1][2][3]

Routh'in teoreema antaa ceviaanien sisälle sulkeman kolmion pinta-alan suhteessa referenssikolmioon.

Teoreeman sisältö muokkaa

Kolmion kärjestä vastakkaiselle sivulle piirretyt janoja kutsutaan joskus ceviaaneiksi. Ceviaanin kantapiste, joka on sen päätepiste vastaisella sivulla, jakaa vastaisen sivun osiin  . Jos jakosuhde ilmaistaan kahtena reaalilukuna, joista toinen kirjoitetaan oikeanpuoleisen monikertana ja sitten supistetaan  , voidaan jako ilmaista kertoimen ja ykkösen avulla. Jos kerroin on aina ceviaanien erottaman kolmion puolella, voidaan kaikkien sivujen jaot ilmaista  ,   ja  , ja tämän kolmion ala   laskea

 

missä   on referenssikolmion pinta-ala.[1]

Eräitä erityistapauksia muokkaa

Jos kantapisteet jakavat kaikki sivut samalla tavalla eli  , lasketaan sisään jäävän kolmion alaksi

  [1]

Kun   ovat kokonaislukuja, saadaan  :n kertoimiksi

 

Kun ceviaanit jakavat kolmion sivut suhteessa 1 : 1 ( ), muodostavat ne keskijanojen leikkauspisteen eli painopisteen, jonka "pinta-ala" on nolla. Kun ceviaanit jakavat sivut 2 : 1 ( ), muodostuvan kolmion pinta-alan A suhde referenssikolmion pinta-alaan   on 1 : 7 eli

 

Lähteet muokkaa

  1. a b c Weisstein, Eric W.: Routh's Theorem (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  2. J J O'Connor and E F Robertson: Edward John Routh, University of St Andrews, Skotlanti
  3. E. J. Routh: A Treatise on Analytical Statics with Numerous Examples[vanhentunut linkki]. Vol. I, 2nd ed. (Cambridge: at the University Press, 1909) (1st ed. 1891).