Rotusielu
Rotusielu (saks. Rassenseele) on kansallissosialismissa[1] ja sitä edeltäneissä rotuteorioissa[2] esiintynyt käsite, jolla viitattiin koettuihin biologian ulkopuolisiin rotuja määrittäneisiin tekijöihin.
Historiallisia käsityksiä
muokkaaHouston Stewart Chamberlain esitteli ajatuksiaan kaksiosaisessa pääteoksessaan Die Grundlagen des neunzehnten Jahrhunderts (1899). Hän käytti rotusielun käsitettä selittämään sitä, miksi kaikki saksalaiset eivät fyysisesti ilmentäneet koettua ja ihannoitua arjalaisuutta. Hän väitti saksalaisia joka tapauksessa yhdistäneen jaetun rotusielun. Antropologi Otto Reche puolestaan väitti kielen heijastavan rotusielua. Hän oli vakuuttunut siitä, että rotu ja kieli olivat alun perin korreloineet keskenään, mutta olivat ajautuneet erilleen ”puhtaiden rotujen” sekoituttua.[2]
Alfred Rosenberg esitteli teoksessaan Der Mythus des 20. Jahrhunderts dualistisen ajattelun, jossa yhdistettiin metafyysisiä ja naturalistisia uskomuksia. Hän käytti rotusielua käsitteenä, jonka hän koki mahdollistavan yhteisön ryhmäidentiteetin ja sille ominaisen kulttuurin. Rosenbergin käsityksissä rotu ei ollut puhtaasti biologinen käsite. Hän uskoi rotusielun tuottavan koetulle rodulle sisäsyntyisen, mutta luontoon perustumattoman ja syvän yhteyden. Rosenbergin mukaan henkilön sitoivat tiettyyn kansaan ”veri ja sielu”. Hän uskoi jokaista rotua vastaavan tietynlaisen sielun ja jokaista sielua vastaavan tietyn rodun. Rosenberg ei kuitenkaan uskonut kaikilla ihmisillä olevan rotusielua vaan erityisesti juutalaisia hän piti ”epärotuna”, jolta hänen mukaansa puuttuivat sielu ja todellinen ihmisyys. Monet natsipuolueen toimijat hylkäsivätkin rodun käsitteen sitomisen biologiaan.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Johannes Steizinger, The Significance of Dehumanization: Nazi Ideology and Its Psychological Consequences Politics, Religion & Ideology 2018, viitattu 7.8.2024 (englanniksi)
- ↑ a b Michael Vetsch, Ideologisierte Wissenschaft – Rassentheorien in der deutschen Anthropologie zwischen 1918 und 1933 Historisches Institut der Universität Bern, viitattu 7.8.2024 (saksaksi)