Ropsunhovi[1] (ven. Ро́пша, Ropša) on taajama ja maalaiskunta Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Taajamassa on asukkaita noin 800 henkeä. Ropsu on myös taajaman vieressä sijaitseva kylä, venäläiseltä nimeltään Mihailovskaja (ven. Михайловская) sekä entinen luterilainen seurakunta Inkerissä.

Ropsunhovin palatsi 1970-luvulla ennen lopullista raunioitumistaan.

Ropsunhovi sijaitsee 49 kilometriä Pietarista lounaaseen Länsi-Inkerin ylängön Ropsun harjanteilla 120–130 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen kautta kulkevat Kuippinan ja Strelnan sekä Paastonkylän ja Kraasselan väliset maantiet. Taajaman läpi virtaa Nuolijoki.

Ropsun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Nimi perustuu muinaisvenäläiseen henkilönimeen Hrapša (ven. Храпша). 1600-luvulla paikalla oli ruotsalainen aateliskartano. 1700-luvun alussa seudun lähteiden vettä alettiin ohjata Pietarhovin suihkulähteisiin. Eräiden lähteiden vettä käytettiin parannustarkoituksiin. Vuonna 1714 Pietari I lahjoitti rakentamansa kartanon ruhtinas Fjodor Romodanovskille. Myöhemmin se muutettiin keisarin residenssiksi. 1700-luvun puolivälissä rakennettiin arkkitehti Bartolomeo Rastrellin suunnittelema barokkityylinen palatsi ja sitä ympäröivä maisemapuisto. Vuonna 1762 Ropsunhovissa murhattiin Pietari III. Katariina II lahjoitti palatsin suosikilleen kreivi Grigori Orloville. 1800-luvun lopulla palatsi muutettiin klassismin mukaiseksi. Vuonna 1801 palatsi siirtyi Paavali I:n omistukseen ja se toimi tsaariperheen lomanviettopaikkana aina Venäjän vallankumoukseen saakka.

Nykyään rappeutunut Ropsunhovin palatsi on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Taajamassa on raunioitunut ortodoksinen Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkko, joka on alun perin rakennettu luterilaiseksi kirkoksi 1600-luvun puolivälissä. Vuosina 1787–89 rakennetussa Ropsun paperitehtaassa on kalankasvatuksen tutkimuslaitoksen kokeiluasema. Kaksi kilometriä Ropsunhovista pohjoiseen sijaitsee suuri puutarha-alue Novaja Ropša.

Ropsu-niminen kylä on myös Leningradin alueen Jaaman piirin Narvusin kunnassa.

Lähteet muokkaa

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 202. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).

Aiheesta muualla muokkaa