Helsingin Roihu

pesäpallokerho
(Ohjattu sivulta Roihuvuoren Roihu)

Roihu on vuonna 1957 perustettu itähelsinkiläinen pesäpallon erikoisseura. Roihun naisten edustusjoukkue nousi kaudelle 2013 maan korkeimmalle sarjatasolle Superpesikseen. Ennen kautta 2013 Roihu pelasi pääsarjassa aiemmin 1990-luvun lopulla. Kotiottelunsa Roihu pelaa Roihuvoressa sijaitsevalla Roihuvuoren pesäpallokentällä.

Roihu
Helsingin Roihu logo.svg
Koko nimi Roihu
Perustettu 1957
Entiset nimet Roihuvuoren Roihu
1957-
Kaupunki Helsinki
Kenttä Roihuvuoren pesäpallokenttä
Naisten sarjataso Ykköspesis
Värit          
Helsingin Roihu peliasu.png
Puheenjohtaja Leila Vasama
Naisten pelinjohtaja Tommi Nevala
Omistaja Roihu r.y.

HistoriaMuokkaa

Seuran perustaminenMuokkaa

Helsinkiläinen Roihu ry on perustettu vuonna 1957. Parhaiten Roihu on tunnettu pesäpallosta, sillä 1990-luvulla naisten joukkue pelasi Suomen pääsarjassa, Superpesiksessä. Pudottuaan sarjasta Roihun toiminta haki vauhtia alemmista sarjoista palaten huipun tuntumaan menestyksellään Ykköspesiksessä. Kaudella 2009 Roihu sijoittui lohkossaan kuudenneksi ja seuraavalla kaudella jo neljänneksi.[1]

Paluu SuperpesikseenMuokkaa

Kaudella 2012 naisten Ykköspesiksessä siirryttiin lohkottomaan sarjajärjestelmään. Roihun sijoitus oli kauden päätteeksi neljäs. Sarjapaikka Superpesikseen tuli kuitenkin auki kun Petojussit ja Ylihärmän Pesis-Junkkarit luopuivat Superpesis-paikoistaan. Hakemuksen myötä Roihu sai paikan pääsarjasta kaudelle 2013.[2] Roihu pelasi kaudet 2013 ja 2014 Superpeisksessä, kunnes putosi Ykköspesikseen. Roihu teki paluun Superpesikseen kaudeksi 2021.[3]

JoukkueetMuokkaa

Naisten Superpesis-joukkue 2021Muokkaa

Roihuttaret kokoonpano
Pelaajat Valmennusjohto
Pelaaja UP. SP. Ikä Sopimus
Vilma Haapala P E/V 23 2022
Camilla Höglund  P V 23 2021
Charlotta Höglund K E 17 2021
Riina Kallio P J 25 2021
Ellen Kentala P V 19 2021
Viivi Keränen L J 20 2021
Lilian Koskela P J 20 2021
Loviisa Laulainen E J 18 2021
Reetta Lehtinen K V 21 2022
Saaga Markkanen P J 20 2021
Lotta Nummikari L K 19 2022
Salli Palola E E 20 2023
Tilda Palola E V 22 2023
Marianne Penttinen K E 29 2021
Oona Rantomaa P V/K 26 2022
Peppi Tuominen K E 29 2021
Teea-Kaisa Vikiö J J 35 2021
Pelinjohtaja

  Tommi Nevala

2. pelinjohtaja

  Matti Pirinen

Valmentaja(t)

  Kaisa Höglund
  Anu Kentala
  Topi Perälä
  Henna Salmela


Selite
  • E : Etenijä
  • V : Vaihtaja
  • K : Kotiuttaja
  • L : Lukkari
  • S : Sieppari
  • (1/2/3)V : Pesävahti
  • (2/3)P : Polttaja
  • (2/3)K : Koppari

Päivitetty 27. syyskuuta 2021

Lähde: [1]


JunioritoimintaMuokkaa

Roihulla on aktiivista junioritoimintaa aina F-junioreista B-junioreihin. B-tytöissä Roihu sijoittui kauden 2012 päätteeksi neljänneksi pelaten pronssiottelussa Lapuan Virkiää vastaan.[4]

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
B-tytöt
  Kultaa 1985 1
C-tytöt
  Hopeaa 1975 1
  Pronssia 1984 1
D-tytöt
  Hopeaa 1973 1
Yhteensä: 4

Palkinnot ja huomionosoituksetMuokkaa

PalkitutMuokkaa

Etenijäkuningatar:[5]

Lyöjäkuningatar:[6]

Kärkilyöntikuningatar:[7]

Vuoden jokeri:[8]

Vuoden lukkari:[9]

Vuoden pesäpalloilija:[10]

Vuoden pelinjohtaja:[11]

Naisten Itä-Länsi-valinnatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. http://www.roihu.fi/seuran_esittely/
  2. http://www.pesis.fi/?x21605=4094113
  3. Itä-Helsingissä pelataan ensi kesänä Superpesistä, mutta kenttä on kuin pommin jäljiltä – apulaispormestari lupailee kunnostusrahoja, mutta neuvottelut ovat kesken Yle.fi. 10.10.2020. Viitattu 6.8.2021.
  4. http://www.roihu.fi/?x103997=198742
  5. Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 26.3.2018.
  6. Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  7. Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  8. Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  9. Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  10. Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Viitattu 30.3.2018.
  11. Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Viitattu 31.3.2018.
  12. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, naiset Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa