Richard Mulcahy

irlantilainen kenraali ja poliitikko

Richard James Mulcahy (iiriksi Risteárd Ua Maolchátha;[1] 10. toukokuuta 1886 Waterford16. joulukuuta 1971 Dublin)[2] oli irlantilainen kenraali ja poliitikko. Hän toimi Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) esikuntapäällikkönä Irlannin itsenäisyyssodan aikana vuosina 1919–1922 ja hallituksen joukkojen ylipäällikkönä Irlannin sisällissodassa Michael Collinsin kuoltua vuosina 1922–1923. Myöhemmin Mulcahy toimi politiikassa, Fine Gael -puolueen puheenjohtajana vuosina 1944–1959 sekä useasti ministerinä.

Richard Mulcahy ja hänen vaimonsa Josephine Irlannin sisällissodan aikana syyskuussa 1922.

Ura muokkaa

Mulcahy oli Michael Collinsin tavoin alkuperäiseltä ammatiltaan postivirkailija, kuten myös hänen isänsä oli ollut. Vuodesta 1902 hän työskenteli postilaitoksen insinööriosastolla eri puolilla Irlantia, viimeksi Dublinissa. Mulcahy liittyi nuorena Conradh na Gaeilge -järjestöön ja Irlannin vapaaehtoisjoukkoihin pian niiden perustamisen jälkeen vuonna 1913. Hän kuului myös maanalaiseen Irlannin tasavaltalaisveljeskuntaan (IRB). Vuoden 1916 pääsiäiskapinan aikana Mulcahy toimi Thomas Ashen apulaiskomentajana tämän hyökätessä poliisivoimia vastaan Meathin Ashbournessa. Kapinan jälkeen Mulcahy oli monien muiden kapinallisten tavoin Frongochin vankileirillä Walesissa, kunnes hän vapautui yleisessä armahduksessa jouluna 1916.[3][4][1] Vapauduttuaan Mulcahy ilmoittautui lääketieteen opiskelijaksi yliopistolle, mutta ryhtyi tosiasiassa valmistelemaan uutta aseellista kansannousua.[1] Hänestä tuli uudelleenperustettujen Irlannin vapaaehtoisjoukkojen Dublinin prikaatin komentaja.[3]

Mulcahy valittiin Britannian parlamenttiin joulukuun 1918 vaaleissa Dublinin Clontarfista Sinn Féinin edustajana. Muiden puolueensa edustajien tavoin hän kieltäytyi ottamasta paikkaansa vastaan ja liittyi sen sijaan Dubliniin perustettuun Irlannin kansalliskokoukseen, Dáil Éireanniin. Uudessa Irlannin tasavaltalaishallituksessa hän toimi alkuun puolustusministerinä ja huhtikuusta 1919 alkaen apulaispuolustusministerinä. Lisäksi hän oli IRA:n esikuntapäällikkö maaliskuusta 1919 tammikuuhun 1922 eli koko itsenäisyyssodan ajan.[3][4][2] Sissisodan aikana Mulcahy joutui piileskelemään brittiviranomaisilta.[1]

Aselevon astuessa voimaan heinäkuussa 1921 Mulcahy katsoi sotilaallisen tilanteen olevan lähes toivoton, joten hän asettui kannattamaan joulukuussa 1921 allekirjoitettua kiisteltyä Ison-Britannian ja Irlannin sopimusta.[2] Hän puolusti sopimusta äänekkäästi Dáil Éireannin käsittelyn aikana.[1] Tammikuusta 1922 alkaen hän toimi jälleen puolustusministerinä.[5] Mulcahy tuli sisällissodan aikana ylipäälliköksi Collinsin saatua surmansa elokuussa 1922, ja sen jälkeen hän kantoi päävastuun sodan viemisestä hallituksen joukkojen voittoon.[4][2] Hänen sotilasarvonsa oli armeijakenraali.[3] Mulcahy erosi puolustusministerin paikalta niin sanotun armeijakriisin aikana maaliskuussa 1924.[4][5]

Mulcahy oli Dáil Éireannin jäsenenä vuosina 1919–1937, 1938–1943 ja 1944–1961.[5] Hän toimi kunnallishallintoministerinä W. T. Cosgraven hallituksessa vuosina 1927–1932. Tammikuussa 1944 hänet valittiin Fine Gael -puolueen puheenjohtajaksi Cosgraven seuraajana. Suurimman osan Mulcahyn puheenjohtajakaudesta Fine Gael oli oppositiossa pääministeri Éamon de Valeraa vastaan. Vuosina 1948–1951 ja 1954–1957 puolue oli johtavana puolueena laajassa koalitiohallituksessa, mutta Mulcahya pidettiin sopimattomana henkilönä pääministeriksi, koska hänen sisällissodan aikainen roolinsa herätti kiistoja. Fine Gaelin pääministerinä toimi kummallakin kerralla John A. Costello, jonka hallituksissa Mulcahy toimi opetusministerinä. Lisäksi hän oli syksyllä 1956 muutaman kuukauden ajan Gaeltachtista vastannut ministeri. Mulcahy jätti puolueensa johdon lokakuussa 1959 ja hänen seuraajakseen valittiin James Dillon. Kaksi vuotta myöhemmin Mulcahy jäi pois myös parlamentista.[2][4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 626 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.6.2014.
  2. a b c d e Richard James Mulcahy (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.6.2014.
  3. a b c d Tribute to General Richard Mulcahy (englanniksi) RTÉ Radio 1. Viitattu 3.6.2014.
  4. a b c d e Mulcahyn henkilöarkiston tiedot (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) University College Dublin. Viitattu 3.6.2014.
  5. a b c General Richard Mulcahy (englanniksi) Dáil Éireann Members Database. Viitattu 3.6.2014.

Aiheesta muualla muokkaa