Sinn Féin

irlantilainen puolue
Sinn Féinin puheenjohtaja Mary Lou McDonald.
Sinn Féinin entinen puheenjohtaja Gerry Adams vuonna 2001.

Sinn Féin (Me itse) on Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa toimiva vasemmistopuolue, jota pidetään terroristijärjestö IRA:n poliittisena siipenä.[1] Puolue ajaa yhtenäistä Irlantia.[2] Sen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2018 Mary Lou McDonald. Puolue on ollut merkittävä Pohjois-Irlannissa ja pieni Irlannin tasavallassa, jossa sen kannatus kuitenkin nousi helmikuun 2020 vaalien edellä.[3] Sinn Féin sai vaaleissa 24,5 prosenttia ensisijaisista äänistä eli enemmän kuin mikään muu puolue. Kannatus nousi yli kymmenellä prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin (2016) verrattuna.[4]

Euroopan parlamentissa puolueen edustajat toimivat GUE/NGL-parlamenttiryhmässä.[2]

HistoriaMuokkaa

Arthur Griffith perusti Sinn Féinin vuonna 1905 Irlannin itsenäisyyttä ajamaan. Vuonna 1917 se muodostui useita suuntauksia kokoavaksi voimaksi, kokoomuspuolueeksi tai sateenvarjo-organisaatioksi. Se saavutti vaalivoittoja vaalipiireissään 1917 ja 1918 ja siten haastoi Irlannin parlamentaarisen puolueen.

Joulukuun 1918 parlamenttivaaleissa Irlannin parlamentaarinen puolue menetti 62 paikkaa ja sai enää vain kuusi paikkaa, kun taas Sinn Féin sai 76 paikkaa. Unionistien paikkaluku nousi 18:sta 26:een.

Joulukuun 1918 parlamenttivaalien tuloksetMuokkaa

Puolue Paikat  Äänet
Paikat Paikkaosuus Äänet Ääniosuus
Sinn Féin 73 69,5   476 087 46,9
Irlannin unionistipuolue 22 20,9   257 314 25,3
Irlannin parlamentaarinen puolue 6 5,7   220 837 21,7
Työväenpuolueen unionistit 3 2,8   30 304 3,0
Belfastin työväenpuolue 12 164 1,2
Riippumattomat unionistit 1 0,95 9 531 0,9
Riippumattomat kansallismieliset 8 183 0,8
Riippumattomat työväenpuoluelaiset 659 0,1
Riippumattomat 436 0,0
Yhteensä 105 100,0   615 515 100,0

Unionistit olivat sopineet, että he eivät vastustaisi Irlannin itsehallintoon (Home rule) siirtymistä muutoin kuin Ulsterin kuudessa kaikkein protestanttisimmassa maakunnassa.

Sinn Féinin Britannian alahuoneeseen valitut edustajat eivät ottaneet vastaan kansanedustajanpaikkojaan, vaan muodostivat tammikuussa 1919 Dublinissa Dáil Éireann -nimisen kansalliskokouksen, joka julistautui Irlannin hallitukseksi. Samana päivänä irlantilaisvapaaehtoiset hyökkäsivät aseistamattoman poliisin kimppuun Soloheadbegissa Tipperaryssa, minkä katsotaan olleen alku Irlannin itsenäisyyssodalle. Maaseudulle vetäytyneet irlantilaisvapaaehtoiset alkoivat kutsua itseään Irlannin tasavaltalaisarmeijaksi eli IRA:ksi vuonna 1920. Joulukuussa 1920 Britannian parlamentti hyväksyi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistellun Irlannin itsehallintolain, jonka mukaan kuusi protestanttisinta maakuntaa Pohjois-Irlannissa jäi unioniin ja muu Irlanti sai itsehallinnon. Keväällä 1921 Pohjois-Irlannissa pidettiin vaalit, joissa unionistit saivat 40 paikkaa, maltilliset kansallismieliset kuusi ja Sinn Féin myös kuusi paikkaa.

Itsehallintosopimus ja Sinn Féinin jakautuminenMuokkaa

Dáil Éireann ja Britannian hallitus sopivat 6. joulukuuta 1921, että Irlannin 26 maakuntaa muuttuvat Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvaksi dominioksi, jota kutsuttiin Irlannin vapaavaltioksi.

IRA:sta ja Sinn Féinistä erosivat sopimusta tukeneet puoliskot ja vielä vuonna 1926 Éamon de Valeran yhteistyöhakuisempi ryhmä perustaen Fianna Fáil -puolueen. Tynkä-IRA:n tueksi jääneen Sinn Féinin sirpaleen vaalimenestys jäi heikommaksi.

Irlannin tasavaltaMuokkaa

Irlannin tasavallan itsenäistyttyä Sinn Féin sai vaihtelevassa määrin vaalimenestystä itse Irlannissa, muttei ottanut paikkoja parlamentissa vastaan[5]. Vuonna 1998 Sinn Féin hyväksyi Pitkänperjantain sopimuksen, joka päätti levottomuuksien ajan Pohjois-Irlannissa enimmiltä osin ja oli keskeinen osa Pohjois-Irlannin rauhanprosessia 1990-luvulla[6]. Vuonna 2020 parlamenttivaaleissa puolue nousi jälleen Irlannin suurimmaksi ensisijaisissa äänissä laskettuna saaden 24,5 prosentin kannatuksen[4].

Siirtyminen vasemmalleMuokkaa

1960-luvulla Sinn Féin siirtyi vasemmalle ja IRA:ssa oli marxilaisia elementtejä. Vuonna 1970 Sinn Féinistä lohkesi Työväenpuolue (aluksi: "Virallinen Sinn Féin"), josta lohkesivat puolueet Irlannin tasavaltalainen sosialistipuolue 1975 ja Demokraattinen vasemmisto 1992. IRA:sta on vastaavasti irronnut useita sirpaleryhmiä.

IRA luopui terrorismistaMuokkaa

Vuonna 2005 IRA ilmoitti luopuvansa terrorismista.[1] Sinn Féin ei hyväksynyt IRA:sta irtautuneiden "real IRA" ja "continuity IRA" -ryhmien iskuja maaliskuussa 2009[2].

PolitiikkaMuokkaa

Sinn Féin toimii Irlannin tasavaltalaisarmeijan, IRA:n, parlamentaarisena siipenä ja muodostaa oman parlamenttipuolueen vaikuttaen Ison-Britannian politiikkaan Pohjois-Irlannista käsin. Sen päätoimistot sijaitsevat Dublinissa ja Belfastissa

Britannian alahuoneeseen on valittu viisi Sinn Féinin jäsentä: Gerry Adams, Martin McGuinness, Michelle Gildernew, Conor Murphy ja Pat Doherty.

Euroopan unionin parlamentissa on kaksi Sinn Féinin edustajaa, Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald, jotka kuuluvat radikaalivasemmiston yhteistyöryhmään, GUE:hen.

Vuoden 2018 kansanäänestyksen alla Sinn Féin kampanjoi abortin laillistamisen puolesta.[7] Puolue oli aiemmin vastustanut aborttia ja ehdottanut sen sijaan yksinhuoltajien tukemista.[8]

Irlantilaisen tutkimuslaitoksen edustaja Dan O´Brian piti helmikuun 2020 vaalien alla puoluetta äärioikeistolaisena demokratian vastaisena puolueena. Hän perustelee sitä sillä, että sen toimintatavat ovat verrattavissa äärioikeistoliikkeisiin, vaikka se on vasemmalla poliittisesti. Hänen mukaansa se on yhä kiinteästi suhteessa terrorijärjestö IRAan[3]

Helmikuussa 2020 pidettyjen Irlannin tasavallan parlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinen Sinn Féinin sai valeissa eniten ääniä. Mary Lou McDonaldin johtama Sinn Féin on ollut aiemmin Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittinen siipi ja sen takia muiden puolueiden hylkimä. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil ovat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen.[9] Lopulta eniten paikkoja sai Fianna Fail :160-paikkaiseen parlamenttiin 38 edustajaa. Kansallismielinen ja vasemmistolainen Sinn Fein kasvatti paikkamääränsä 37:ään, mikä on 14 edustajaa enemmän kuin vuoden 2016 vaaleissa. Pääministeri Leo Varadkarin Fine Gael -puolue sai parlamenttiin 35 edustajaa. Sinn Feinin voiton järkälemäisyydestä kertoo jotain se, että puolueella oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Pitkään näytti siltä, että Sinn Fein oli kahmimassa parlamentista eniten edustajia. Fianna Fail meni kuitenkin viime hetkillä ohi nappaamalla pari viimeistä paikkaa. Irlannissa äänestäjä voi antaa ykkösäänen lisäksi useita toissijaisia ääniä eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Fein sai eniten eli 24,5 prosenttia ykkösäänistä, Fianna Failin osuus oli 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia. Sinn Feinin mahdollisuuksia päästä ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen painaa menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipenä. Sekä Fine Gael että Fianna Fail vakuuttivat ennen vaaleja, että ne eivät muodosta hallitusta Sinn Feinin kanssa. Fianna Failin johtaja Micheal Martin sanoi kuitenkin ääntenlaskennan aikana, ettei sulje pois yhteistyötä kummankaan kilpakumppanin kanssa.[10]

PuheenjohtajatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Ääriryhmät haluavat aloittaa uuden kostonkierteen Pohjois-Irlannissa Yle Uutiset. 16.03.2009. Viitattu 1.5.2014.
  2. a b c Maatiedosto Irlanti: Poliittinen järjestelmä 28.6.2013. Suomen suurlähetystö, Dublin. Viitattu 1.5.2014.
  3. a b Susanna Turunen: Irlanti äänestää tänään parlamentista yle.fi, uutiset. 8.2.2020. Viitattu 8.2.2020.
  4. a b Saara-Miira Kokkonen: Irlannin vaaleissa historiallinen tulos: nationalistipuolue Sinn Féin nousi ensimmäistä kertaa suosituimmaksi puolueeksi yle.fi, uutiset. 10.2.2020. Viitattu 10.2.2020.
  5. Kauko Sipponen: ”Parlamenttivaaleja eri maissa”, Mitä Missä Milloin 1958, s. 105. Helsinki: Otava, 1957.
  6. The Belfast Agreement/Good Friday Agreement 1998 Northern Ireland Assembly. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  7. Repeal the 8th Amendment Sinn Féin. 9.3.2018. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  8. Sinn Féin on the Assembly debate on Abortion Sinn Féin. 22.10.2007. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 14.11.2007. (englanniksi)
  9. Sinn Fein kasvatti paikkamääräänsä peräti 14 edustajalla Irlannin parlamentissa Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  10. Sinn Fein kasvatti paikkamääräänsä peräti 14 edustajalla Irlannin parlamentissa Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa