Rekisteri (kieli)
kielimuoto, jonka käyttö kytkeytyy tiettyihin tilanteisiin
Rekisteri on kielimuoto, jonka käyttö kytkeytyy tiettyihin tilanteisiin. Rekisterit voivat poiketa toisistaan muun muassa sanaston, kieliopin ja syntaksin suhteen.[1]
Rekisteriltään vaihtelevia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstilajeja ovat muun muassa sanomalehtitekstit, uskonnolliset tekstit, viralliset dokumentit, kirjallisuuden lajit, kasvokkain keskustelut, puhelinkeskustelut, väittelyt, radiolähetykset ja puheet.[2]
Puhetilanteen muodollisuus tuo kielenkäyttöön täydempiä ääntämyksiä ja muotoja, ja samalla reduktiot, assimilaatiot ja arkikielisyydet karsiutuvat. Puhuja suunnittelee sanottavansa huolellisemmin, jolloin puhetilanteen syntaktiset rakenteet ovat lähellä yleiskielisiä normeja.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ rekisteri Tieteen termipankki. Viitattu 17.10.2020.
- ↑ a b Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede, s. 256–257. Helsinki: Gaudeamus, 2008 (1. painos 1998). ISBN 978-952-495-071-8.