Avaa päävalikko

Reino Rauanheimo

suomalainen poliitikko

Reino Rauanheimo (sukunimi vuoteen 1906 Järnefelt)[1] (14. syyskuuta 1901, Nurmes21. huhtikuuta 1953)[2] oli kustannustoimittaja ja kirjailija.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Rauanheimon vanhemmat olivat tilanomistaja, vakuutustarkastaja Alfred Rauanheimo ja Aada Pennanen. Hän kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua, oli suojeluskunnan aluepäällikkönä 1923-1926 ja toimi sitten WSOY:n palveluksessa kustannustoimittajana vuodesta 1926.[1] 1940-luvun alussa Rauanheimo kuului Arvi Kalstan johtaman Kansallissosialistien Järjestön hallitukseen.[3] Rauanheimo oli naimisissa 1932-1946 Helvi Saloviuksen kanssa.[1] Jäätyään leskeksi hän meni 1951 uusiin naimisiin filosofian maisteri Tuovi Tellervo Maria Puputin kanssa.

TeoksiaMuokkaa

  • Luostarin kasvatti: kertomus Vanhasta Karjalasta. WSOY 1927
  • Aamusta iltaan, romaani. WSOY 1930
  • Kultavasikka, romaani. WSOY 1935
  • Hiljainen pirtti, romaani. WSOY 1936
  • Uhrisavu, romaani. WSOY 1937
  • Raskas taival: kolminäytöksinen näytelmä: näytelmä nykyisestä ajatusten ja tekojen murroskaudesta. WSOY 1941
  • Hangas: romaani suomalaisesta suurteollisuudesta. WSOY 1944
  • Taikapiiri, romaani. WSOY 1945
  • Aseveli-ilta, romaani. WSOY 1947
  • Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, toimittaneet Toivo Pekkanen ja Reino Rauanheimo. WSOY 1947
  • Rauta on kuumana alasimella. 1949
  • Tulvan päivä on tuleva, romaani. WSOY 1951

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Reino Rauanheimo, s. 177-183. Porvoo: WSOY, 1947.
  2. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 220. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  3. Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 188. Schildts, 1991. 951-50-0522-1.