Ravunsyöjäkettu
Ravunsyöjäkettu[2] eli ravunsyöjäkoira[3] eli rapukettu[4] (Cerdocyon thous) on eteläamerikkalainen koiraeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ravustajakoira[2].
| Ravunsyöjäkettu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Caniformia |
| Heimo: | Koiraeläimet Canidae |
| Suku: |
Cerdocyon Smith, 1839 |
| Laji: | thous |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cerdocyon thous |
|
 Ravunsyöjäketun levinneisyys vihreällä |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaRavunsyöjäketulla on harmaanruskea turkki, jonka joukossa on häivähdys keltaista. Se kasvaa 60–70 senttiä pitkäksi, mihin ei ole laskettu noin 30 senttiä pitkää häntää.[5] Aikuinen yksilö painaa 3,7–11 kiloa.[6]
Levinneisyys
muokkaaRavunsyöjäkettua tavataan Etelä-Amerikassa Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Guyanassa, Kolumbiassa, Paraguayssa, Ranskan Guayanassa, Surinamessa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Se elää monenlaisissa elinympäristöissä: suolla, savannilla ja erityyppisissä metsissä.[1]
Elintavat
muokkaaRavunsyöjäketut elävät yksin, pareina tai jopa viiden yksilön perheinä. Ne syövät monipuolista ravintoa, johon kuuluu hedelmiä, hyönteisiä, äyriäisiä, munia, pieniä selkärankaisia, raatoja ja yhdyskuntajätteitä. Siksi sen arvellaan selviävän hyvin ympäristönmuutoksista.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Courtenay, O. & Maffei, L.: Cerdocyon thous IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 16.1.2019.
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8
- ↑ Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0
- ↑ crab-eating fox Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ a b Vlamir J. Rocha ja muut: Feeding habits of the crab-eating fox, Cerdocyon thous (Carnivora: Canidae), in a mosaic area with native and exotic vegetation in Southern Brazil (Rev. Bras. Zool. vol.25 no.4 Curitiba Dec. 2008) scielo.br. 2008. Viitattu 13.7.2014.