Rauno Halme

suomalainen klarinetisti

Rauno Tapio Halme (s. 14. huhtikuuta 1956 Turku) on suomalainen klarinetisti. Joensuun kaupunginorkesterin klarinetin äänenjohtajana 1982–2006 ja varaäänenjohtajana 2006–2019 (emeritus) toiminut Rauno Halme on muusikko toisessa polvessa.[1] Hänen isänsä Wilho Halme työskenteli Turun filharmonisen orkesterin kontrabassoryhmän äänenjohtaja vuosina 1938–1969.[2] Suvun muita ammattimuusikoita on myös Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungeissa.

Rauno Halme Joensuun taidemuseolla 1998 (kuva: Kari Hyttinen)

UraMuokkaa

Halme aloitti klarinetinsoiton opinnot yksityisesti (opettajana Reino Simola) Turussa 1960-luvulla ja jatkoi niitä Turun Konservatoriossa (ent. Musiikkiopisto) opettajinaan Jorma Sauros ja Osmo Vänskä. Ensimmäinen merkittävä solistiesiintyminen oli Turun filharmonisen orkesterin Nuorten Solistien konsertissa Turun konserttitalossa toukokuussa 1972 kapellimestarina Paavo Rautio.[2]

Opinnot jatkuivat Puolustusvoimien soittajakoulussa Sibelius-Akatemian Sotilasmusiikkiosastolla 1973–1975, josta päättötutkinto 1975. Lisäksi hän suoritti jatko-opintoja Sibelius-Akatemian yleisellä osastolla vuosina 1976–1985, opettajinaan Sven Lavela, Mario Sgobba ja Tapio Lötjönen. Halmeella on musiikkioppilaitoksen klarinetinsoiton opettajan pätevyys Sibelius-Akatemiasta 1998.

Kamarimusiikkiopintoja Halme on tehnyt erilaisilla kursseilla Suomessa ja Saksassa aktiiviosallistujana – opettajina oboetaiteilija Radu Chisu, 1984, huilutaiteilija Wolfgang Schulz, 1986, käyrätorvitaiteilija Ib Lansky-Otto, 1987 ja pianotaiteilija Ralf Gothoni, 1990.[1][3]

Halme työskenteli Kaartin soittokunnan (ent. Helsingin varuskuntasoittokunta) sooloklarinetistina vuosina 1976–1981, jona aikana hän esiintyi orkesterin mukana lukuisissa valtiollisissa tilaisuuksissa, esimerkkeinä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotot sekä useiden valtiovierailujen juhlaillalliset ja perinteiset diplomaattipäivälliset Tasavallan Presidentin linnassa. Soittokunta-aikana hänellä oli myös solistitehtäviä muun muassa Itsenäisen Suomen 60-vuotisjuhlakonsertissa (Vuosipäiväkonsertti) Finlandia-talossa marraskuussa 1977.[4] Sotilassoittokunnat 100 vuotta -juhlakonserttikiertueella marraskuussa 1980 Tampere–Seinäjoki–Helsinki, ohjelmistossa oli Atso Almilan konsertto 2:lle klarinetille ja puhallinorkesterille op. 21 (ke.), ylikapellimestari Arvo Kuikka, solisteina Rauno Halme ja Matti Rouvali.[5] Puolustusvoimien soolosoitinkilpailussa (järj. Pääesikunnan tiedotusosasto) Mikkelissä vuonna 1977 Halme saavutti klarinettisarjan II-palkinnon. Vielä vuonna 1987 Karjalan sotilassoittokunta (ent. Kontiolahden varuskuntasoittokunta) kutsui Halmeen reservistä Itsenäisen Suomen 70-vuotisjuhlakonserttikiertueen Iisalmi–Kuopio–Joensuu solistiksi (solistit Rauno Halme, Mauri Kanervo, klarinetti).[6] Sotilasarvoltaan Halme on reservin vääpeli 1989.

Vuosina 1981–1982 Halme toimi Imatran kaupungin musiikkikoulun päätoimisena klarinetinsoiton opettajana. Opetustyötä hän on tehnyt sivutoimisesti klarinetinsoiton opettajana eri oppilaitoksissa vuosina 1975–2007 ja 2020 Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, Kirkkonummen musiikkiopistossa, Joensuun konservatoriossa[3], Pielisen-Karjalan musiikkiopistossa, Länsi-Karjalan musiikkiopistossa ja Keski-Karjalan musiikkiopistossa. Lisäksi Halme toimi Joensuun kaupunginorkesterin vs. intendenttinä vuosina 1994–1995.[1] Tehtävään sisältyi myös Joensuun kaupungin kulttuurijohtajan viransijaisuus aina tämän poissa ollessa.

Kamarimusiikkilevytyksiä Halme on tehnyt Mils Musiikki Oy:lle. Musiikki- ja puhetaltiointeja Radio Ylen Ykköselle sekä kirjoittanut musiikkipoliittisia kirjoituksia lehdistöön[7][8][9], antanut erilaisia musiikkielämää koskevia lehti- ja radiohaastatteluja. Halme on esiintynyt muusikkona kotimaan lisäksi Espanjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa.

KantaesityksiäMuokkaa

  • Jouni Kaipainen, Aspetti Op. 6. Rauno Halme, klarinetti, Sole Kallioniemi, piano (1975 Helsinki).[10]
  • Atso Almila, Concerto for Two Clarinets and Wind Orchestra Op. 21. Kaartin soittokunta (ent. Helsingin varuskuntasoittokunta), ylikapellimestari Arvo Kuikka, solistit Rauno Halme ja Matti Rouvali, klarinetti (1980 Tampere–Seinäjoki–Helsinki -kiertue).[11]
  • Atso Almila, Clarinet trio "Eleven days". Carelia-trio: Rauno Halme, klarinetti, Erkki Hirvikangas, sello, Kristian Kauppinen, piano (1994 Kontiolahti).[12]
  • Atso Almila, Clarinet trio II. Carelia-trio: Rauno Halme, klarinetti, Erkki Hirvikangas, sello, Janne Mertanen, piano (1999 Crusell-viikko, Uusikaupunki).[13]

Musiikkialan luottamustoimiaMuokkaa

  • Rauno Halme toimi Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hallituksen jäsenenä 1995–1996.
  • Pohjois-Karjalan läänin taidetoimikunnan jäsenenä 1995–1997 (jossa tehtävässä myös Suomen itäisten läänien säveltaidetyöryhmän puheenjohtajana).[14]
  • Suomen Muusikkojen Liitto ry:n Joensuun osaston johtokunnan jäsenenä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana 1991–1999, 2004–2006, 2015–2017.
  • Carelia-trio ry:n hallituksen puheenjohtajana yhdistyksen koko toiminnan ajan vuosina 1995–2007.
  • Joensuun kaupunginorkesterin orkesterivaltuuskunnan puheenjohtajana useita kausia 1990-luvulla sekä uudelleen vuosina 2015–2017.

Halmeelle myönnetyt huomionosoituksetMuokkaa

  • Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hopeinen kunniamerkki 2006
  • Suomen Muusikkojen Liitto ry:n hopeinen ansiomerkki 2006
  • Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kultainen ansiomerkki 2013

Levytykset ja nauhoituksetMuokkaa

Kamarimusiikki

  • Julkaistu 1998 – Carelia-trio Almila–Beethoven (Rauno Halme, cl – Erkki Hirvikangas, vc – Kristian Kauppinen, piano), Mils Musiikki Oy CD 9865.[15]
  • Julkaistu 2000 – Carelia-trio Chamber Music Glinka–Beethoven–Almila (Rauno Halme, cl – Erkki Hirvikangas, vc – Janne Mertanen, piano), Mils Musiikki Oy CD 0082.[15]

Halmeen kamarimusiikkitaltiointeja Suomen Yleisradion Ylen Ykkösen musiikkiosastolla vuosina 1995–1999: Johannes Brahmsin, Ludwig van Beethovenin ja Mihail Glinkan trioja ja suomalaisista säveltäjistä Atso Almilan ja Harri Wessmanin triot klarinetille, sellolle ja pianolle. Ylen Ykkösen ohjelmasarjassa Orfeus Pasilassa 1998 (musiikkia ja keskustelua) Carelia-trio esitti mm. kansanlauluja ja vanhoja iskelmiä säveltäjä Lasse Eerolan sovituksina juuri tälle omalle kokoonpanolleen sovitettuina sekä kertoili toiminnastaan.

Sotilasmusiikki

Halmeen tehtävä alla olevissa taltioinneissa oli soittokuntien sooloklarinetistin tehtävät.

  • Julkaistu 1977 – Soi raikuen torvet ja rummut (suomalaisia marsseja), Helsingin varuskuntasoittokunta, ylikapellimestari Arvo Kuikka. LP-RCA 40050
  • Julkaistu 1979 – Hakkaa päälle (Ratsuväen musiikkia), Mikkelin varuskuntasoittokunta ja Helsingin NMKY:n kuoro, kapellimestari Kauko Lahti LP-RCA 40129
  • Julkaistu 1981 – Tunturipuro (Usko Kempin sävellyksiä), Helsingin varuskuntasoittokunta, kapellimestari Teuvo Laine. LP-GDL 2034
  • Julkaistu 1993 – Sankarten tie, Karjalan sotilassoittokunta, kapellimestari Raimo Maaranen, solisti Eino Grön. KARCD–193

Orkesterimusiikki

Halme toimi alla olevissa tallenteissa orkesterin I-klarinetistina, lukuun ottamatta Elegy ja Chopin levytyksiä, joissa hän soitti II-klarinettia ja Unen Maa -levytystä, jossa hän soitti bassoklarinettia.

  • Julkaistu 1984 – Heino Kaski Unen Maa orkesteri- ja laulusävellyksiä, Joensuun musiikkiopiston sinfoniaorkesteri, kapellimestari István Záborszky. Joensuun musiikkiopisto JMOLP 184
  • Julkaistu 1985 – Joensuun Laulujuhlat 85, Joensuun kaupunginorkesteri ja Akademiska Damkören Lyran, kapellimestari Pekka Haapasalo, solisteina mm. Margareta Haverinen, Matti Piipponen ja Sauli Tiilikainen. Joensuun Laulujuhlien kannatusyhdistys ry JOELP 85
  • Julkaistu 1986 – Einojuhani Rautavaara ooppera Thomas, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Pekka Haapasalo (nimiosassa baritoni Jorma Hynninen). Ondine Oy ODE 704 LP2/CD2. Levy valittiin Yleisradion Vuoden Levyksi 1986.[3]
  • Julkaistu 1989 – Kuningas ja kulkuri lastenlevy, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Pekka Haapasalo (nimiosissa Jorma Hynninen ja Marko Putkonen). Ondine Oy OJMC 123, OJ 123
  • Julkaistu 2004 – Kalervo Tuukkanen Orchestral Works, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Hannu Koivula. Alba ABCD 189
  • Julkaistu 2005 – Lasse Mårtenson kauneimmat sävelmät elokuvista ja TV-sarjoista, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Riku Niemi, solistina mm. Lasse Mårtenson. LOPCD 014
  • Julkaistu 2007 – Elegy Jouko Harjanne, trumpetti, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Hannu Koivula. Cryston OVCC–00044
  • Julkaistu 2007 – Frédéric Chopin Piano concertos Janne Mertanen, piano, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Hannu Koivula. Alba ABCD 247

Rockmusiikki

  • Julkaistu 2011 – Happoradio jälkiä 2001–2011, Joensuun kaupunginorkesteri, kapellimestari Krzysztof Dobosiewicz. Sony Music CD 1–2, 88697971682

Hengellinen musiikki

  • Julkaistu 1995 – Tapani Nuutinen Vaeltajan Messu (sov. Atso Almila 1995), Joensuun kaupunginorkesteri ja Kontiolahden seurakunnan nuortenkuoro ja Pielisensuun Vaeltajan Messukuoro (kuorojen valm. Tiina Korhonen ja Leena Pulkkinen), kapellimestari Atso Almila. Tuottaja Joensuun kaupunginorkesteri/vs. intendentti Rauno Halme JKOC–1

Puhetaltiointeja Ylen Ykköselle (musiikkiosasto)

Halmeelta tilatut omat pakinat Suomen Yleisradion Ylen Ykköselle:

  • Joensuun musiikki ja muu Suomi (1998)
  • Ennustajalintu (2000)

YksityiselämäMuokkaa

Halmeella on ensimmäisestä avioliitosta kolme aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. Toisen vaimonsa Raija Itäluoma-Halmeen kanssa Halme on ollut ensin avo- ja myöhemmin avioliitossa vuodesta 2004.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Rauno Halme Joensuun kaupungin palveluksessa. Tiedot Joensuun kaupungin keskusarkistossa. Samassa arkistossa (JKA) aiheesta laajemmin mm. Halme, Päivi (2001). Joensuun kaupunginorkesteri 1978–1998. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Talouden ja hallinnon koulutusohjelma. Julkaisematon opinnäytetyö (sivuja 156+lähteet ja liitteet; Rauno Halmeen haastattelut 1998, 2000 ja 2001). Joensuun kaupungin keskusarkisto (tietopalvelusihteeri Anne Lipponen) https://www.joensuu.fi/keskusarkisto
  2. a b Tiittanen, Karl-Erik (toim): Turun kaupunginorkesteri 1927–1977, s. 29, 79, 98, 245. , 1980. ISBN 951-95083-0-9.
  3. a b c Kuusisto, Alina: Musiikin virrassa – Joensuun konservatorio 1968–2018, s. 23, 45, 69–70, 78, 173. , 2018. ISBN 978-952-5011-16-6.
  4. Konsertin käsiohjelma 25.11.1977. Puolustusvoimien/Kaartin soittokunnan arkistot.
  5. Konsertin käsiohjelma 21.11.1980. Puolustusvoimien/Kaartin soittokunnan arkistot.
  6. Kontiolahden varuskuntasoittokunnan (myöh. Karjalan sotilassoittokunta) konsertin käsiohjelma 22.11.1987. Puolustusvoimien/Kaartin soittokunnan arkistot.
  7. Salonen, Aimo: Heli Hjälm: Kohta on lupa avata peli. Karjalan Heili, 21.2.2019. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.10.2020.
  8. Halme, Rauno: Joensuun talousorkesteri. Karjalan Heili, 5.2.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.10.2020.
  9. Salonen, Aimo: Pena operoi vahvasti kulttuuritaistossa. Karjalan Heili, 8.7.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.10.2020.
  10. Aspetti Op. 6 Music Finland. Viitattu 11.10.2020.
  11. Concerto for Two Clarinets and Wind Orchestra Op. 21 Music Finland. Viitattu 11.10.2020.
  12. Klarinettitrio "Yksitoista päivää" Music Finland. Viitattu 11.10.2020.
  13. Clarinet trio II Music Finland. Viitattu 11.10.2020.
  14. Taidetoimikunnat 1995, , s. 92. Taiteen edistämiskeskus. ISSN 0355-0222.
  15. a b Luettelo – MILS Records – Catalogue, 2009, nro 1. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 11.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Nevalainen, Kimmo: Orkesterin pitää elää ajassa omilla ehdoillaan – Kunniakapellimestari Atso Almila ja eläköityvä klarinetisti Rauno Halme pohtivat Joensuun kaupunginorkesteria. Karjalainen, 1.10.2019. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.10.2020.
  • Salonen, Aimo: Juhla kääntyi kivireen vetämiseksi – Hyvästit Joensuulle: Klarinetisti Rauno Halme koki pioneerityön huippuhetket ja pettyi siihen, että kaupungin keskushallinto ei tunnu tietävän orkesteristaan perusasioita. Karjalan Heili, 2.6.2021. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.06.2021.