Rataresonanssi
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Keskiliikeresonanssi kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2. Resonanssissa tapahtuu herkimmin kappaleiden välillä liike-energian vaihtoa, jonka tuloksena resonanssi monesti hajoaa mutta voi joissain tapauksissa olla vakauttava tekijä. Pluton ja Neptunuksen välillä on 3:2 resonanssi. Asteroidivyöhykkeellä Jupiter vetovoimallaan on ajanut monista resonasseista asteroideja pois, mutta toisaalta troijalaisia asteroideja kiertää sen radalla 1:1 resonanssissa 60 astetta planeetan edellä ja siitä takana. Niinpä resonansseihin liittyy yleensä myös kappaleiden kiertokulma-eroja, kaltevuuksia ja soikeuksia ja näiden yhtaikaisia muutoksia.
Resonanssiin kuuluvat myös vaihekulma ja soikeus: planeetat ovet samassa vaiheessa, jos niiden Aurinkoa lähin piste on säännöllisin väliajoin suunnilleen samassa suunnassa. Resonanssit liittyvät kiertoradoilla olevien kappaleiden pitkäaikaisiin ratamuutoksiin, joita ohjaavat kaukaistenkin kappaleiden aiheuttamat häiriöt. Resonanssin vaikutus on kahtalainen: se joko lukitsee planeetat kiertämään suunnilleen samoilla radoilla tai poistaa toisen planeetan radaltaan. Kumpi toteutuu, siihen vaikuttaa vaihekulma eli planeetan asema radallaan. Usein pitkän ajan kuluessa soikealla radalla olevan planeetan radan lähin piste eli periheli liikkuu tai huojuu tietyn pisteen lähellä.
Asteroidivyöhykkeellä on monia resonansseja joilla pikkuplaneetat eivät viihdy juurikaan, esimerkiksi 1:3 resonanssi Jupiterin kanssa. Laplacen resonanssissa on 3 tai useampi kappale. Esimerkiksi Jupiterin kuilla on 1:2:4 rataresonanssi. Troijalaiset asteroidit ovat Jupiterin kanssa 1:1 resonanssissa. Troijalaisten vaihekulma-erot Jupiteriin nähden ovat +60 ja −60 astetta, eli ne kulkevat Jupiterin edessä ja takana muodostaen Auringon kanssa tasasivuisen kolmion.
Pluto ja Kuiperin vyöhykkeen ns. plutiinot ovat Neptunuksen kanssa 3:2 resonanssissa. Aurinkokunnan ulkopuolella eksoplaneetoista Gliese 876 b ja c ovat 1:2 resonanssissa.
Resonanssien lajeja
muokkaaLaplacen resonanssi
muokkaaLaplacen resonanssi: Esimerkiksi Jupiterin kuut Io, Europa ja Ganymedes
jossa ovat kuiden suunnat (keskilongitudit) Jupiterista katsoen.
Sekulaarinen resonanssi
muokkaaSekulaarinen resonanssi: Resonanssi, jossa ratojen kiertyminen on kytkeytynyt yhteen, suuri kappale ajaa pienemmän kappaleen tähän. Radoissa voi kiertyä perihelin pituus tai nousevan solmun pituus tai molemmat. Resonanssi voi olla lineaarinen sekulaarinen, jossa on yksi suuri ja yksi pieni kappale, tai monta suurta ja yksi pieni kappale. Resonanssi muuttaa ajan kuluessa pienen kappaleen radan soikeutta ja kaltevuutta. Saturnus aiheuttaa v6-sekulaariresonanssilla asteroidivyöhykkeen sisärajan, koska ajaa tietyllä etäisyydellä olevien asteroidien ratoja soikeammaksi, niin että ne joutuvat Marsin vetovoiman piiriin. Silloin nämä Mars-risteäjät sinkoutuvat asteroidivyöhykkeeltä pois, kun joutuvat liian lähelle Marsia, joka vetovoimallaan muuttaa niiden rataa.
Kozain resonassi
muokkaaKozain resonanssi kalteville radoille: pienen kappaleen radan kaltevuus ja soikeus värähtelevät samassa tahdissa ison kappaleen radan kanssa. Vaatii toisiinsa nähden kaltevia ratoja.
Resonansseja aurinkokunnassa
muokkaaEsimerkiksi Venuksen ja Maan kierrosten suhde on 13:8 0,032% tarkkuudella.
Joskus vallinneita rataresonansseja ovat (3:5) Ariel-Miranda, (1:3) Umbriel-Miranda, (3:5) Umbriel-Ariel, ja (1:4) Titania-Ariel. Korkeat menneet soikeudet kuupareille (1:3) Umbriel-Miranda ja (1:4) ovat voineet johtaa vuorovesivoimien aiheuttamiin sisäisiin kuumenemisiin.
Kiertoaikojen suhde | Virhe yhden kierroksen jälkeen | Hajaantumisaika | Todennäköisyys |
---|---|---|---|
Planeetat | |||
(9:23) Venus − Merkurius | 4,0° | 200 v | 0,19 |
(8:13) Maa − Venus | 1,5° | 1000 v | 0,065 |
(243:395) Maa − Venus | 0,8° | 50000 v | 0,68 |
(1:3) Mars − Venus | 20,6° | 20 v | 0,11 |
(1:2) Mars − Maa | 42,9° | 8 v | 0,24 |
(2:5) Saturnus − Jupiter | 12.8° | 800 v | 0,14 |
(1:7) Uranus − Jupiter | 31,1° | 500 v | 0.17 |
(7:20) Uranus − Saturnus | 5,7° | 20000 v | 0,20 |
(5:28) Neptunus − Saturnus | 1,9° | 80000 y | 0,052 |
(1:2) Neptunus − Uranus | 14,0° | 2000 v | 0,078 |
Marsin kuut | |||
(1:4) Deimos − Phobos | 14,9° | 0,04 v | 0,083 |
Jupiterin kuut | |||
(3:7) Kallisto − Ganymedes | 0,7° | 30 v | 0,012 |
Saturnuksen kuut | |||
(2:3) Enceladus − Mimas | 33,2° | 0,04 v | 0,33 |
(2:3) Dione − Tethys | 36,2° | 0,07 v | 0,36 |
(3:5) Rhea − Dione | 17,1° | 0,4 v | 0,26 |
(2:7) Titan − Rhea | 21,0° | 0,7 v | 0,22 |
(1:5) Japetus − Titan | 9,2° | 4,0 v | 0,051 |
Uranuksen kuut | |||
(1:3) Umbriel − Miranda | 24,5° | 0,08 v | 0,14 |
(3:5) Umbriel − Ariel | 24,2° | 0,3 v | 0,35 |
(1:2) Titania − Umbriel | 36,3° | 0,1 v | 0,20 |
(2:3) Oberon − Titania | 33,4° | 0,4 v | 0,34 |
Pluton kuut | |||
(1:4) Nix − Kharon | 39.1° | 0,3 v | 0,22 |
(1:6) Hydra − Kharon | 6.6° | 3,0 v | 0,037 |