Rantala-tapaus oli Turussa asuvan seitsemänvuotiaan suomalaisvenäläisen pojan tapauksen käsittelyä Suomen ja Venäjän lehdistössä alkuvuonna 2010. Turun sosiaaliviranomaiset ottivat kiireellisesti huostaan kaksoiskansalaisuuden omaavan pojan, minkä johdosta hänen vanhempansa ottivat asian julkisesti esille. Venäjän lehdistö seurasi tapausta useiden viikkojen ajan. Tapauksen johdosta Venäjän federaation lapsiasiainvaltuutettu Pavel Astahov vieraili Suomessa.[1][2][3]

Tausta muokkaa

Pojan äidillä on Venäjän ja isällä Suomen kansalaisuus. Pojalla on molemmat kansalaisuudet. Perheen lapsi otettiin kiireellisesti huostaan 4. helmikuuta 2010.[4] Lapsi kävi tämän jälkeen koulua ja pakeni sieltä perheensä luokse. Venäjän federaation lapsiasiamies Pavel Astahov vieraili Suomessa 16.–18. maaliskuuta.[2][5] Tapaamisen jälkeen päätettiin, että poika jää perheensä luokse, mutta Turun sosiaaliviranomaiset tekevät säännöllisiä tapaamisia.[6]

Tapauksen käsittely Venäjän lehdistössä muokkaa

Tapauksen toi ensimmäisenä julki Suomen antifasistisen komitean puheenjohtaja Johan Bäckman yhdessä perheen äidin kanssa venäläiselle uutistoimisto Interfaxille 19. helmikuuta.[7] Tämän jälkeen tapauksesta tuli viikkojen ajan yksi Venäjän pääuutisista ja Bäckman antoi asiasta useita haastatteluja eri median edustajille.[8][9] Sanomalehti Kommersant nimesi tapauksen Viron Pronssisoturi-kiistaa mukaillen "Pronssipoika"-kiistaksi.[10]

Tapausta käsitteli laajasti etenkin Komsomolskaja Pravda -lehti, joka kirjoitti siitä lähes päivittäin maaliskuun 2010 ajan. Komsomolskaja Pravdan mukaan turvakodissa pojalle syötettiin rauhoittavia. Lehden mukaan 6. maaliskuuta joutui Robert sairaalaan päävammojen vuoksi. Toiset lapset olivat lyöneet häntä jäänkimpaleella.[11] Perheen isä kertoi pettyneensä Suomen lakeihin ja oli valmis muuttamaan Venäjälle. Lisäksi vanhemmat pyysivät apua Venäjän viranomaisilta.[11]

Venäläinen media esitteli tapausta maaliskuun 2010 ajan lähes yksinomaan perheen kannalta.[12] Lehdistön mukaan poika otettiin huostaan, koska äiti oli "läpsäissyt" häntä kerran. Samaten uutisoitiin pojan kertoneen koulussa äitinsä suunnitelmista muuttaa perheineen Venäjälle. Osa lehdistöstä spekuloi, että syynä tapaukseen oli venäläisvastainen mieliala Suomessa. Samaten uutisoitiin pojan isän aikeista luopua Suomen kansalaisuudesta ja hakea poliittista turvapaikkaa Venäjältä.[12][1]

Tapauksen käsittely Suomen lehdistössä muokkaa

Suomalainen media keskittyi raportoimaan tapauksen käsittelystä venäläisessä lehdistössä. Tapaus oli varsin pienellä huomiolla siihen asti kunnes Pavel Astahov vieraili Suomessa. Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli luultavasti Venäjän sisäpolitiikkaa ja tapausta johdettiin Moskovasta käsin.[4] Ylen uutisanalyysin mukaan "kyseessä oli vakava kulttuurien törmäys. Suomen viranomaiset uskoivat käsittelevänsä lastensuojelutapausta, kun taas heidän toimiensa oikeellisuutta Moskovasta tutkimaan saapunut Kremlin korkea edustaja teki kansainvälistä politiikkaa."[2] Lisäksi Helsingin Sanomat ja Yle nostivat esille, että Astahov on valmistunut samasta KGB-akatemiasta kuin pääministeri Vladimir Putin.[2][4][13] Suomessa otetaan vuosittain ensi kertaa huostaan noin 2 000 lasta, ja kaikkiaan huostassa on yli kymmenentuhatta alle 17-vuotiasta.[14] Venäjällä ei tilastoida perheväkivaltaa, mutta naisia kuolee vuosittain sen uhrina tuhansia.[15] Suomessa lastensuojeluviranomaisilla on salassapitovelvollisuus, eivätkä he voi kertoa lastensuojelutapauksista julkisuuteen[16].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa