Ranskan parlamenttivaalit 2024

Ranskassa on tarkoitus järjestää parlamenttivaalit ensimmäisen kierroksen osalta 30. kesäkuuta ja toisen kierroksen osalta 7. heinäkuuta 2024. Kyseessä ovat ennenaikaiset vaalit. Vaaleissa valitaan kaikki kansalliskokouksen 577 edustajaa, joiden kausi on viisi vuotta.

Ranskan parlamenttivaalit 2024

30. kesäkuuta (1. kierros) 7. heinäkuuta (2. kierros)

kaikki 577 paikkaa kansalliskokouksessa 289 paikkaa tarvitaan enemmistöön   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Gabriel Attal Jean-Luc Mélenchon Jordan Bardella Puolue Ensamble! NUPES RN   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja – Guillaume Lacroix – Puolue UDC PRG stoutumattomat

Tausta ja vaalijärjestelmä

Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa presidentti Emmanuel Macronin Ensemble! -koalitio menetti enemmistönsä, minkä johdosta mahdollisista ennenaikaisista vaaleista alettiin puhua jo vuonna 2023. Presidentillä on valta hajottaa parlamentti, ja Macronin uskottiin tekevän niin saadakseen parlamentaarisen enemmistönsä takaisin.

Macron ilmoitti europarlamenttivaalien tulosiltana hajottavansa kansalliskokouksen, mikä johtaa ennenaikaisiin vaaleihin. Syynä Macronin päätökseen oli hänen puolueensa huono tulos eurovaaleissa.

Ranskan kaikissa vaaleissa järjestetään ennakko-oletuksena kaksi kierrosta. Mikäli joku ehdokkaista saa yli puolet vaalipiirinsä äänistä, toista kierrosta ei järjestetä kyseisessä vaalipiirissä. Toiselle kierrokselle jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta sekä kaikki ne ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia äänistä. Näin ollen toisella kierroksella voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee se, joka saa suurimman äänioisuuden, vaikka se ei olisikaan yli puolta äänistä.

Äänioikeus vaaleissa on samoilla henkilöillä kuin preisdentinvaaleissa, eli 18 vuotta täyttäneillä vaaliluetteloon kirjatuilla Ranskan kansalaisilla, jotka eivät ole menettäneet poliittisia oikeuksiaan.

Vaaliliittoja

Tasavaltalaisten puheenjohtaja Éric Ciotti ehdotti julkisesti vaaliliittoa kansallisen liittouman kanssa 11. kesäkuuta. Puoluehallitus ilmoitti seuraavana päivänä, että oli yksimielisessä äänestyksessä erottanut Ciottin puheenjohtajan paikalta. Ciotti itse on kiistänyt äänestyksen tuloksen.

Kansallinen liittouma ja Reconquête-puolue neuvottelivat myös mahdollisesta vaaliliitosta, mutta neuvottelut kariutuivat 11. kesäkuuta. Syyksi on epäilty sitä, ettei kansallinen liittouma halua olla tekemisissä Reconquêten perustaja Éric Zemmourin kanssa.