Avaa päävalikko
Nimi-testi OK

Ralf Rangnick (s. 29. kesäkuuta 1958) on saksalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Hän toimii Red Bull -energiajuomayhtiön urheilu- ja jalkapallotoiminnan kehitysjohtajana.

Ralf Rangnick
Ralf rangnick foto-ingo-stoeldt2.jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 29. kesäkuuta 1958 (ikä 61)
Syntymäpaikka Backnang, Baden-Württemberg, Saksa
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Pituus 181 cm
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1976–1979 Saksan lippu VfB Stuttgart II
1979–1980 Englannin lippu Southwick
1980–1982 Saksan lippu VfR Heilbronn 66 (6)
1982–1983 Saksan lippu SSV Ulm 32 (0)
1983–1985 Saksan lippu Viktoria Backnang
1987–1988 Saksan lippu TSV Lippoldsweiler
Valmennusura
1983–1985 Saksan lippu Viktoria Backnang
1985–1987 Saksan lippu VfB Stuttgart II
1987–1988 Saksan lippu TSV Lippoldsweiler
1988–1990 Saksan lippu SC Korb
1990–1994 Saksan lippu VfB Stuttgart U19
1995–1996 Saksan lippu SSV Reutlingen
1997–1999 Saksan lippu SSV Ulm
1999–2001 Saksan lippu VfB Stuttgart
2001–2004 Saksan lippu Hannover 96
2004–2005 Saksan lippu Schalke 04
2006–2011 Saksan lippu TSG 1899 Hoffenheim
2011 Saksan lippu Schalke 04
2015–2016 Saksan lippu RB Leipzig
2018–2019 Saksan lippu RB Leipzig

Sisällysluettelo

Ura pelaajanaMuokkaa

Rangnickin pelaajaura jäi varsin vaatimattomaksi. Hän aloitti VfB Stuttgartin organisaatiossa, muttei onnistunut nousemaan II-joukkuetta korkeammalle. Hän pelasi useissa saksalaisseuroissa alemmilla sarjatasoilla sekä englantilaisessa amatööriseura Southwick FC:ssä opiskellessaan Isossa-Britanniassa.

Ura valmentajanaMuokkaa

Rangnickin valmennusura alkoi oikeastaan jo 1980-luvun pelivuosina SSV Ulmissa, jossa hän toimi pelaamisen ohella juniorivalmentajana. 1980-luvulla hän toimi myös pelaajavalmentajana myös synnyinkaupunkinsa Viktoria Backnangissa sekä TSV Lippoldsweilerissa. Lopetettuaan peliuransa 1988 hän siirtyi kokonaan päävalmentajaksi pieneen SC Korbiin.

1990 Rangnick palasi VfB Stuttgartiin, jossa hän toimi juniori- ja amatöörivalmentajana neljä vuotta. 1995 hän siirtyi Regionalliga Südissä pelanneen SSV Reutlingenin päävalmentajaksi. Rangnickin johdolla SSV Reutlingen sijoittui kauden 1995–1996 päätteeksi upeasti neljänneksi. Myös kausi 1996–1997 alkoi loistavasti ja syyskauden jälkeen SSV Reutlingen oli mukana nousukamppailussa. Tammikuussa 1997 Rangnick kuitenkin jätti seuran ja siirtyi jo entuudestaan tutun SSV Ulmin päävalmentajaksi.

SSV Ulm sijoittui kauden 1996–1997 päätteeksi kuudenneksi Regionalliga Südissä, mutta jo seuraavalla kaudella toiveet noususta täyttyivät Regionalligan voiton myötä. Rangnick jatkoi SSV Ulmin peräsimessä 2.Bundesliigassa kaudella 1998–1999. Tammikuussa 1999 tuli ilmi, että Rangnick oli tehnyt sopimuksen VfB Stuttgartin kanssa. Hänen tarkoituksenaan oli siirtyä uusin tehtäviin vasta kauden jälkeen, mutta tiedon tultua ilmi ja SSV Ulmin ajauduttua tappiokierteeseen Rangnick jätti Ulmin maaliskuussa ja siirtyi ennenaikaisesti 1.Bundesliigassa pelanneen VfB Stuttgartin peräsimeen.

Ensimmäisellä täydellä Stuttgart-kaudellaan 1999–2000 Rangnick luotsasi seuran hienosti Bundesliigassa kahdeksanneksi. Seuraava kausi ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Vaikka Stuttgart eteni Saksan Cupissa välieriin ja UEFA Cupissa 16 parhaan joukkoon, eivät pelit Bundesliigassa ottaneet sujuakseen. Putoamiskamppailuun vajonnut Stuttgart erottikin Rangnickin helmikuussa 2001 Hertha Berlinille kärsityn 0–1 tappion jälkeen.

Kesällä 2001 Rangnick siirtyi 2.Bundesliigassa pelanneen Hannover 96:n päävalmentajaksi. Kaudesta tuli menestys ja Hannover 96 voitti 2.Bundesliigan mestaruuden tehden ennätykselliset 93 maalia kauden aikana. 13 vuoden tauon jälkeen pääsarjatasolle palanneen Hannoverin kausi 2002–2003 sujui kohtuullisen hyvin tuoden Bundesliigassa sijan 11. Kaudella 2003–2004 esitykset olivat kuitenkin kehnoja ja Rangnick sai potkut maaliskuussa 2004 Hannoverin hävittyä Borussia Mönchengladbachille 0–1.

Syyskuussa 2004 Rangnick palasi jälleen 1.Bundesliigaan, kun FC Schalke 04 palkkasi hänet Jupp Heynckesin seuraajaksi. Alku oli jälleen loistelias ja kauden 2004–2005 päätteeksi gelsenkircheniläiset olivat Bundesliigassa kakkosena edeten myös Saksan Cupin finaaliin, jossa FC Bayern München oli kuitenkin parempi maalein 2–1. Kausi 2005–2006 ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin lupaavissa merkeissä. Schalke putosi Mestarien liigasta jo lohkovaiheessa ja Saksan Cupissakin tie katkesi jo 2. kierroksella nöyryyttävään 6–0 tappioon Eintracht Frankfurtille. Rangnick saikin potkut joulukuussa hieman ennen joulutaukoa.

Rangnick palasi valmennustehtäviin kesällä 2006 otettuaan vastaan Regionalliga Südissä pelanneen TSG 1899 Hoffenheimin päävalmentajan tehtävät. Rangnickin johdolla TSG Hoffenheim nousi ryminällä Saksan jalkapallokartalla. Kauden 2006–2007 päätteeksi se sijoittui toiseksi Regionalligassa ja nousi 2.Bundesliigaan. Menestys jatkui myös sarjatasoa korkeammalla ja kauden 2007–2008 jälkeen Rangnick miehistöineen juhli 2.Bundesliigan toista sijaa ja nousua pääsarjatasolle.

Rangnickin johdolla Hoffenheim menestyi odotuksiin nähden loistavasti Bundesliigassa kaudella 2008–2009. Vahvan syyskauden jälkeen seuran meno alkoi kuitenkin hieman hiipua ja loppusijoitus oli 7:s. Kausi 2009–2010 oli huomattavasti vaikeampi ja Hoffenheim vajosi alempaan keskikastiin. Huhut Rangnickin jatkon ympärillä kiihtyivät ja maaliskuussa 2010 kerrottiin, että jatkosta tullaan keskustelemaan vasta kauden päätyttyä. Rangnickia veikkailtiin vahvasti VfL Wolfsburgin uudeksi päävalmentajaksi. [1] Spekulaatiot Rangnickin tulevaisuudesta päättyivät toukokuussa 2010, kun hän allekirjoitti vuoteen 2012 ulottuvan jatkosopimuksen TSG 1899 Hoffenheimin kanssa. [2]

Tammikuun alussa 2011 Rangnick jätti yllättäen tehtävänsä TSG Hoffenheimin päävalmentajana. Eron syynä oli seurajohdon päätös myydä Luis Gustavo FC Bayern Müncheniin ilmoittamatta asiaa Rangnickille. [3]

Rangnickin ei tarvinnut olla kauan työttömänä, sillä jo maaliskuun puolivälissä 2011 FC Schalke 04 palkkasi hänet erotetun Felix Magathin seuraajaksi kesään 2014 ulottuvalla sopimuksella. [4] Rangnickin johdolla Schalke paransi peliesityksiään ja eteni Mestarien liigassa historiallisesti välieriin, joissa se kuitenkin hävisi Manchester Unitedille. Saksan cupissa Rangnick esiintyi urallaan toistamiseen Schalken kanssa, ja tällä kertaa 5–0 murskavoitto MSV Duisburgista toi myös mestaruuden. [5]

Kausi 2011/12 alkoi Schalken osalta hyvin, kun joukkue kaatoi Saksan supercupissa edelliskauden Bundesliiga-mestari Borussia Dortmundin rangaistuspotkutkilpailun jälkeen 5–3. [6] Rangnick erosi yllättäen tehtävästään 22. syyskuuta 2011. Eronsa syyksi hän ilmoitti burnoutin. [7]

Toukokuussa 2012 lehdistössä alettiin spekuloida Rangnickin paluulla valmennustehtäviin. Saksalaismedian mukaan RSC Anderlecht, Beşiktaş JK ja West Bromwich Albion olisivat kiinnostuneita Rangnickista. Anderlechtille Rangnick vastasi "ei" toukokuun lopussa. [8] Lopulta Rangnickista ei tullut yhdenkään seuran päävalmentajaa, vaan juhannuksena 2012 hän siirtyi energiajuomayhtiö Red Bullin urheiluosaston palvelukseen. Rangnick toimii sekä itävaltalaisen Red Bull Salzburgin että saksalaisen RB Leipzigin urheilutoimenjohtajana. [9]

Toukokuussa 2015 RB Leipzig ilmoitti, että Rangnick toimii kaudella 2015/16 2. Bundesliigassa pelaavan RB Leipzigin päävalmentajana ja urheilutoimenjohtajana. Rangnickille sopimus tietää paluuta valmennustehtäviin neljän vuoden tauon jälkeen. [10] Seuran tavoitteena oli nousu Bundesliigaan, ja siinä Rangnick suojatteineen onnistui. Kausi päättyi RB Leipzigin osalta kakkossijaan ja suoraan nousuun Bundesliigaan.[11] Kauden jälkeen Rangnick siirtyi päävalmentajan tehtävistä täysipäiväisesti seuran urheilutoimenjohtajaksi.[12]

Heinäkuussa 2018 RB Leipzig vahvisti, että Rangnick toimii kaudella 2018/19 seuran päävalmentajana. Sopimus kattaa yhden kauden ja kesällä 2019 seuran päävalmentajaksi nousee Julian Nagelsmann.[13] Rangnickin johdolla Leipzig sijoittui kaudella 2018/19 Bundesliigassa kolmanneksi. Saksan cupissa Leipzig eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluun, jossa kuitenkin hävisi Bayern Münchenille.[14] Kauden jälkeen Rangnick siirtyi Red Bull -yhtiön urheilu- ja jalkapallotoiminnan kehitysjohtajaksi.[15]

Meriitit valmentajanaMuokkaa

  • Saksan mestaruus
    • Hopeaa: 2005
  • Saksan Cup: 2011
    • Hopeaa: 2005, 2019
  • Saksan supercup: 2011
  • 2. Bundesliiga: 2002
    • Hopeaa: 2008, 2016
  • Regionalliga Süd: 1998
    • Hopeaa: 2007

LähteetMuokkaa