Avaa päävalikko

Rakhine on osavaltio Myanmarin länsirannikolla, Bengalinlahden rannalla. Pohjoispuolella sijaitsee Chin'n osavaltio, ja itäpuolella Magway'n, Bago'n ja Ayeyarwady'n alueet. Lännessä on Bengalinlahti ja luoteessa osavaltio rajautuu Bangladeshin Chittagongin alueeseen. Arakanvuoret erottavat osavaltion keskisestä Myanmarista. Osavaltion pinta-ala on 36 778 km² ja pääkaupunki Sittwe.

Rakhine
Arakan
lippu
lippu
Rakhine State in Myanmar.svg
Valtio Myanmar
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 36 778 km²
Väkiluku (2014) 3 188 807[1]









Vuonna 2014 osavaltion väkiluku oli 3,19 miljoonaa.[1]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Rakhine eli entinen Arakan sijaitsee Bengalinlahden ja Arakanvuorten välisellä rannikkokaistaleella. Arakanvuorten korkein huippu Mt. Victoria ulottuu yli kolmeen kilometriin.[2]

PiirikunnatMuokkaa

Osavaltio jakautuu viiteen piirikuntaan, jotka ovat pohjoisesta etelään:[1]

HistoriaMuokkaa

Arakan on ollut itsenäinen valtio, jota viisi dynastiaa hallitsi 5000 vuoden ajan. Se liitettiin Burmaan vuonna 1784 ja Britannian siirtomaaksi vuonna 1824. Tosen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät aluetta 1942-1945. Kun Burma sai itsenäisyyden 1948, Arakan jäi sen hallintaan. Vuonna 1952 osia siitä liitettiin viereiseen Chinin osavaltioon.[3]

TalousMuokkaa

Rakhinen perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus ja riisinviljely.[4]

Vuoden 2014 väestönlaskennan yhteydessä selvitettiin myös asumisoloja. Useimmissa taloissa on puinen lattia, bambusta tehdyt seinät ja kattona ruokoa tai lehtiä. Ruokaa valmistetaan polttopuilla (8% puuhiilellä ja 1,3% sähköliedellä) ja valaistusta antavat kynttilät (13% sähkövalo ja 12% kerosiinilamppu). Puhdistetun juomaveden parissa on 38% väestöstä. Radio on 31%:lla, kännykkä 16%:lla. Puolella prosentilla on käytössään auto mutta 5,5 prosentilla moottorivene.[1]

Vuonna 2013 valmistui kaasuputki, joka vie maakaasua Rakhinesta Kiinaan.[5]

VäestöMuokkaa

Vuoden 2014 väestönlaskennassa osavaltion väkiluku oli 3,188 miljoonaa.[1] Väestönnlaskentaa tukenut YK-järjestö julkisti epäilyjä, että laskennan suorittajat jättivät tahallaan rohingyat laskematta.[6]

Arakanilaiset eli rakhinet ovat etniseltä taustaltaan burmalaisia, joissa on paljon vaikutteita Intiasta. He ovat tyypillisesti buddhalaisia. Suurin vähemmistö rohingyat taas ovat muslimeita, ja heidän kielensä on bengalin murre.[2]

Rakhinen osavaltiossa on asunut yli miljoona rohingyaa. Heihin kohdistuu järjestelmällistä syrjintää; vuoden 1982 kansalaisuuslaki kielsi rohingyoilta kansalaisuuden. Myanmarin viranomaisten mukaan rohingyat Bangladeshista saapuneita siirtolaisia. Rohingyat vetoavat asuneensa Myanmarissa vuosisatoja. Heihin kohdistuva sorto voimistui vuonna 2012.[7]

Vuonna 2017 etnisissä vainoissa satoja tuhansia rohingyoita pakeni ulkomaille.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e The 2014 Myanmar Population and Housing Census UNFPA. Viitattu 9.12.2018.
  2. a b Rakhine State The Columbia Encyclopedia, 6th ed.. The Columbia University Press. Viitattu 9.12.2018.
  3. A brief history of Arakan (Rakhine) State Arakan HRDO. Viitattu 9.12.2018.
  4. Geography and political Status Arakan HRDO. Viitattu 9.12.2018.
  5. Gas set to flow from Myanmar to China Myanmar Times. 2013. Viitattu 9.12.2018.
  6. Burma census is not counting Rohingya Muslims, says UN agency The Guardian. 2.4.2014. Viitattu 9.12.2018.
  7. Rohingyat elävät käytännössä apartheidissa – Amnestyn raportti syyttää Myanmaria rotuerottelusta Yle. 2017. Viitattu 9.12.2018.
  8. Myanmarin armeija poltti rohingya-vähemmistön koteja paluu­sopimuksesta huolimatta Helsingin Sanomat. 18.12.2017. Viitattu 22.12.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.