Avaa päävalikko

Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku. Lajeja kasvaa soilla, missä ne hallitsevat pohjakerrosta, ja kosteilla tundra-alueilla. Lajeja esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat esiintymät ovat Huippuvuorilla. Eteläisellä pallonpuoliskolla lajimäärä on pienempi.

Rahkasammalet
Rahkasammalta
Rahkasammalta
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Luokka: Sphagnopsida
Lahko: Sphagnales
Heimo: Sphagnaceae
Suku: Rahkasammalet Sphagnum
L.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Rahkasammalet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rahkasammalet Commonsissa

Rahkasammalet muodostavat maatuessaan turvetta. Vuodessa rahkasammalen yläosa kasvaa pituutta noin sentin, ja alaosa maatuu turpeeksi. Rahkasammal viihtyy happamassa maassa, ja osittain maatuneen rahkasammalen muodostama turve on niin hapanta, etteivät yleiset puulajit ja monet varvut menesty siinä. Toisille varpulajeille rahkasammalturve on oivallinen kasvualusta. Lajit voivat imeä suuria määriä vettä soluihinsa, jotkin lajit voivat pidättää 20 kertaa kuivapainonsa verran vettä. Turvetta käytetään tästä syystä maanparannusaineena. Monissa kielissä rahkasammalen nimi on joko valkosammal tai turvesammal, ja se on helpoimmin tunnistettavissa vaalean vihreästä tai punertavasta väristään. Rahkasammalia on hyvin monen värisiä – vihreän-, punaisen-, keltaisen- tai punaruskeansävyisiä.

Sisällysluettelo

Suomessa esiintyvät rahkasammallajitMuokkaa

Sektio SphagnumMuokkaa

Sphagnum-sektioon kuuluu 54 lajia. Ne ovat suuria ja möyheitä. Niiden varsilehdet ovat leveä- ja pyöreäkärkisiä, suurempia tai ainakin yhtäsuuria kuin haaralehdet.[1]

Sektio RigidaMuokkaa

Rigida-sektioon kuuluu viisi lajia. Ne ovat vaaleita ja niillä on pienet ja kolmiomaiset varsilehdet.[2]

Sektio InsulosaMuokkaa

Tähän sektioon kuuluu vain yksi laji.[3]

Sektio SquarrosaMuokkaa

Squarrosa-sektioon kuuluu neljä lajia. Ne ovat keski- tai suurikokoisia, vihreitä tai kellanruskeita. Niiden haaralehdet ovat siirrottavakärkisiä.[4]

Sektio SubsecundaMuokkaa

Subsecunda-sektioon kuuluu 99 lajia.[5]

Sektio CuspidataMuokkaa

Cuspidata-sektioon kuuluu noin 55 lajia. Ne ovat yleensä vaaleita ja isokokoisia. Varsilehdet ovat usein haaralehtiä lyhyempiä, kolmiomaisia tai risakärkisiä.[6]

Sektio PolycladaMuokkaa

Tähän sektioon kuuluu vain yksi laji.[7]

Sektio AcutifoliaMuokkaa

Acutifolia-sektioon kuuluu 60 lajia. Ne ovat pieniä tai keskikokoisia ja niiden haaralehdet ja varsilehdet ovat samankokoisia.[8]

KirjallisuusMuokkaa

  • Jukka Laine, Pirkko Harju, Tuuli Timonen, Anna Laine, Eeva-Stiina Tuittila, Kari Minkkinen ja Harri Vasander: The Intricate Beauty of Sphagnum mosses - a Finnish Guide for Identification (Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitoksen julkaisuja nro 39, 2009)

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa