Rafaelin enkeli
Rafaelin enkeli on musiikintekijä Pekka Ruuskan läpimurtokappale. Se julkaistiin singlenä ja Ruuskan albumin Yhdestoista hetki (1990) avauskappaleena[1].
_-_1512-1513.jpg)
Tekijä- ja julkaisutiedot muokkaa
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Ruuska, joka myös sovitti alkuperäislevytyksen yhdessä Edu Kettusen kanssa. Kettunen toimi myös levytyksen tuottajana. Vinyylisinglejulkaisun B-puolella on kappale ”Neljä yötä perjantaihin”.[2] Vuonna 1998 Ruuska levytti kappaleen uudelleen Hannu Korkeamäen sovituksena nimellä ”Rafaelin enkeli 98”. Se julkaistiin sekä singlenä että kokoelma-albumilla Suolaa ja pippuria – Pekka Ruuskan parhaat.[3]
Vastaanotto muokkaa
”Rafaelin enkelistä” tuli 1990-luvun alussa suuri myynti- ja radiosoittomenestys. Kappale ylsi Suomessa kesällä 1990 singlelistan sijalle 25 sekä radiosoittolistan kärkeen[4]. Eri tilastoja yhdistävällä laskutavalla se oli Suomessa vuoden 1990 seitsemänneksi suurin listahitti[5]. Albumia Yhdestoista hetki myytiin julkaisuvuonna 1990 kultalevyyn ja myöhemmin platinalevyyn oikeuttanut määrä. Pekka Ruuskalle kappaleen menestys merkitsi siirtymistä gospelmusiikin parista ja Helsingin Suutarilan ala-asteen luokanopettajan tehtävästä yleisön suosimaksi esiintyjäksi.[6][7][8][9]
Sisältö muokkaa
Nopearytmisen kappaleen tajunnanvirtaa muistuttavien säkeistöjen lopussa toistuvat sanat ”Anna minulle armahduksesi, ole minulle Rafaelin enkeli”. Kielikuva viittaa renessanssimaalari Rafaelin teoksen Sikstiiniläismadonna (n. 1513) alareunan siivekkäisiin putto-hahmoihin, joista on tullut populaarikulttuurissa suosittuja muun muassa kiiltokuvina[10].
Synty muokkaa
Laulu syntyi huhtikuussa 1989 hotellihuoneessa Pariisin Latinalaiskorttelissa, jonne Pekka Ruuska oli lähtenyt työskentelemään. Ruuskan mukaan sanoitus syntyi hänen silloisesta maailmantuskastaan, johon vaikuttivat muun muassa Neil Postmanin kirja Huvitamme itsemme hengiltä sekä tuolloiset uutisaiheet, kuten happosateet, lastenmurhaaja Jammu Siltavuori ja kirjailija Salman Rushdien saama fatwa.[6] Ruuska kirjoitti päiväkirjaansa 10. huhtikuuta 1989:[9]
”Pusasin vielä tämän aamun Rafaelin enkeliä. Aloin melkein vihata sitä biisiä, mutta olin uhrannut siihen jo niin paljon kallista aikaa ja tullut kirjoittaneeksi itseänikin miellyttäviä tekstijuttuja, että en raatsinut hyljätä sitä kokonaan. Tein demon, joskin b-osan melodia oli vielä osittain hämärän peitossa. Hengästyttävä tajunnanvirtapyssytys se on, mutta kyllä siinä on itua.”
Tunnustuksia muokkaa
Kun Pekka Ruuska sai sanoittajaurastaan vuonna 2000 Juha Vainio -palkinnon, sen perusteluissa siteerattiin kappaleen kielikuvia:[9]
”’Rafaelin enkelissä’ kiteytyy modernin laululyriikan mestariteos, jossa sanoittajan siveltimellä mestarillisesti maalataan kuvia kuvien jälkeenkin kengättömistä ja lippuja salkoon hilaavista lapsista porttikonkien kuiskiviin huoriin ja routaantuneen maan mustanneisiin käärmeisiin.”
Muita levytyksiä muokkaa
Vuonna 2007 kappaleen levytti viroksi virolainen yhtye Päris Anny nimellä "Lase inglitel maaga harjuda" albumillaan See on tema.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ Pekka Ruuska – Yhdestoista Hetki, kuvia levykannesta ja etiketeistä, Discogs.com. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ Valokuvia singlen etiketeistä, Discogs.com. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999, kappalehaku Rafaelin enkeli. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961 - Artistit ROY -RÖY Suomenlistalevyt.blogspot.com. Timo Pennanen. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ Suurimmat hitit 1990 Top 75, Suurimmat eri vuosien listahitit Suomessa. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ a b Lehmusvesi, Jussi: Vaimo oli pitkällä raskaana, kun Pekka Ruuska karkasi biisintekoon Pariisiin. Helsingin Sanomat, 24.6.2018. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 21.12.2021.
- ↑ Fagerlund, Markku: Pekka Ruuskan tehtävänä ei ole lyödä jengiä polvilleen. Helsingin Sanomat, 28.12.1990, s. 60. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Hopi, Anna: Muistatko 60 vuotta täyttävän Rafaelin enkeli -hittilaulajan Pekka Ruuskan?. Iltalehti, 10.10.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ a b c Snellman, Kirsi: Pekka Ruuska – ja pöydän kaksi puolta Suomen musiikintekijät. 8.10.2013, muokattu 15.8.2018, julkaistu alun perin Musiikintekijä-lehdessä 3/2000. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ Kantokorpi, Otso: Julkaistua 590 & 591: Niin hyvää ettei sanotuksi saa... & Ikonisten hahmojen tila, paikka ja aika Alaston kriitikko -blogi. 12.12.2014. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ See on tema / Päris Anny E-kataloog ESTER. Eesti Raamatukoguvõrgu Konsortsium. Viitattu 3.1.2022.