Raanujärvi (järvi)

Raanujärvi on Lapissa Ylitorniolla ja Pellossa Raanujärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Raanujärvi
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Ylitornio ja Pello
Koordinaatit	66°41′10″N, 24°42′23″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Jolmakoski
Järvinumero	67.962.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	96,3 m
Rantaviiva	49,1028 km
Pinta-ala	25,431 km²
Tilavuus	0,15984538917 km³
Keskisyvyys	6,26 m
Suurin syvyys	25,93 m
Saaria	5
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järven pinta-ala on 2 540 hehtaaria eli 25,4 neliökilometriä. Se on 11,9 kilometriä pitkä ja 4,4 kilometriä leveä. Sen järvenselkää kutsutaan Raanuseläksi. Se on 5,0 kilometriä pitkä ja 3,3 kilometriä leveä. Se päättyy etelässä Kyläniemeen ja Konttasaareen, ja pohjoisessa Raanusaareen. Järvi jakautuu pohjoispäässään kahdeksi lahdeksi, joista luoteeseen työntyy 2,5 kilometriä Vuoksunlahti ja pohjoiseen 2,6 kilometriä Ylipäänlahti. Eteläpäässä Kyläniemen itäpuolelle jää Konttasaaren ja Säikkäränniemen linjan itäpuolelle Syvälahti ja länsipuolelle Konttalahti.

Järven ympärillä sijaitsee monia vaaroja. Länsipuolella löytyy pohjoisesta Palovaara, siitä etelään Kuusi-Romakka ja eteläpäässä Jolmavaara. Ylipäänlahden päässä kohoaa Lompolovaara, sitten tulee etelään mennessä Mättäänrova, Paljasvaara, Tupivaara, Palorova ja Palovaara.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 159,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,16 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,3 metriä ja suurin syvyys on 25,9 metriä. Syvin kohta vaikuttaa sijaitsevan järven itärannan tuntumassa Palorovan edustalla. Järvessä on viisi saarta. Niiden yhteispinta-ala on 54,3 ha, mikä on noin 2,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kaksi, Raanusaari ja Konttasaari, ovat yli hehtaarin kokoiset ja kolme pienempää ovat vain yli aarin kokoisia.

Järven rantaviivan pituus on 49,1 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 5,9 kilometriä. Alueen asutksen haja-asutus on harvaa, mutta talouksia on tiheämmin Romakkaniemen, Ylipäänniemen, Lahdenperän kulmakunnissa sekä Raanujärvellä Kyläniemessä. Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet kantatieltä 83 sekä siitä haarautuvilta yhdysteiltä 19679 ja 19681 sekä Lahdenperältä pohjoiseen itärantaa seuraavalta tieltä. Pellon ja Ylitornion välinen kuntaraja kulkee edestakaisin Raanuselän pohjoisosissa. Ylitornion puolelle jää yli puolet Raanujärvestä.

Säännöstely

Raanujärveä alettiin säännöstelemään vuonna 1955, kun Jolmankosken vesivoimalaitos valmistui. Järven vedenpinnankorkeus on 96,3 metriä mpy, mutta vedenpintaa pyritään säännöstelemällä pitämään rajojen 95,0 ja 97,0 metrin sisällä. Vuotuinen pinnankorkeuksien vaihteluväli on siten kaksi metriä. Todellinen kesäaikainen vedenkorkeus on todennäköisesti 96,7 metriä mpy..

Luontoarvoja

Vedenlaatu

Raanujärven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuodesta 1978 asti. Tässä esitetään vedenlaadun tuloksia vuosien 2003–2016 aikana otetuista vesinäytteistä. Vesinäytteiden sameus oli keskimäärin 1,9 FTU, mikä luokittelee sen lievästi sameaksi. Vedenväri on keskimäärin ollut 59 mg Pt/l eli vesi on keskiruskeaa, mikä on tyypillinen humusjärven arvo. Vesinäytteen kemiallinen hapenkulutus antaa keskiruskeille järville tyypillisiä humuspitoisuuksia. Veden suolojen määrät ovat alhaiset, jolloin siihen ei lasketa jätevesiä tai sen peltomaita ja metsiä ei suuremmin lannoiteta. Vuonna 2007 arvioitiin Raanujärven vastaanottaneen 478 kg fosforia ja 8 661 kg typpeä niiden eri yhdisteinä. Maatalous aiheutti tästä 34 % fosforin ja 25 % typen osalta, haja-asutus vastaavasti 20 % ja 6 %, ja sateen aiheuttamasta huuhtomasta johtui vastaavasti 46 % ja 69 % kokonaiskuormituksesta . Veden ravinnepitoisuuksia seurataan yleensä kokonaisfosforipitoisuuksilla ja kokonaistyppipitoisuuksilla. Fosforipitoisuudet olivat keskimäärin 17,6 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja typpipitoisuudet olivat 298 µg/l. Tulosten mukaan Raanujärvi on lievästi rehevöitynyt järvi. Järven happitilanne on hyvä eikä happivajetta esiinny edes kevättalvella. Syvänteissä tilanne voi vaihdella. Veden happamuustaso on keskimäärin pH 6,75. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, sillä alkaliteettina keskimäärin 0,17 mmol/l, arvojen vaihdellessa 0,11–0,47 mmol/l välillä. Veden hygieeniataso on hyvä. Leväkukinnoista on vain kaksi merkintää vuosilta 2002 ja 2005.

Kalastus

Raanujärvellä tärkeimmät saaliskalalajit olivat kuha, hauki ja ahven.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Tornionjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 67) Tengeliönjoen valuma-alueen (67.9) Iso-Vietosen–Raanujärven alueella (67.96), jonka Raanujärven alueeseen (67.962) järvi kuuluu. Matalajoki laskee luoteispäähän Vuoksunlahteen ja Kavantojoki Ylipäänlahteen. Järven laskujoki on Jolmalompolo, jonka lounaispäässä sijaitsee Raanujärven vedenpintaa säännöstelevä Jolmankosken vesivoimalaitos. Se laskee Vietoseen.

Järvi saa pääosan vedestään Matalajoen valuma-alue (67.965) ja sitä pinta-alataan suuremalta, Kavantojärven alueen (67.963) kautta laskeviet yläpuolisten valuma-alueiden, yhteisalueelta. Yläpuoliset valuma-alueet ovat Pahtajoen valuma-alue (67.966), Rattosjärven valuma-alue (67.964) ja Nuasjärven valuma-alue (67.967). Raanujärven omaalue on pieni ja siellä on vielä neljä vähintään hehtaarin kokoista järveä, jotka laskevat suoraan Raanujärveen: Romakkajärvi (62 ha), Vuoskulompolo (18 ha), Tirrojärvi (4 ha) ja Pataässäjärvi (2 ha).

Lähteet

• Honka, Aapo & Pikkupirtti, Maria: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen (PDF), Raportteja 37, ISBN 978-952-314-591-7, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2017

Viitteet

Tengeliönjoen valuma-alue (67.9)